”Nipistä, rutista ja vedä napa sisään” –pilateksen peruskurssilla

Pilates on vetänyt minua puoleensa jo pidempään. Mielikuvina lajissa minua on kiehtonut ajatus syvien kehonosien ja etenkin keskivartalon paremmasta tuntemuksesta pääasiassa oman kehon painoa hyödyntäen sekä hengityksen yhdistämisestä harjoitteluun.  Syksyn liikuntoja tuumaillessani minun ei siten tarvinnut kahdesti miettiä, kun huomasin Element Studion nettisivuilla mainoksen pilateksen peruskurssista. Aikaisempaa taustaa ei edellytetty. Kysymyksessä mitä mainioin matalan kynnyksen kurssi minulle. Osallistumishalukkuuttani lisäsi entisestään omaperäinen kurssitarjous -50 %: tyhjällä särkylääkepurkilla kurssin sai puoleen hintaan. Miksi? No, kun pilateksen avulla voi päästä niska-hartiaseudun kivuista -luvattiin. Tottako vai tarua? Tiedäpä häntä, mutta kiihdytti osallistumispäätöstäni entisestään, sillä istumatyöläisenä niska-hartiaseudun jumit ovat olleet harva se päivä arjessani jollain tapaa läsnä. Oikeat työasennot kun tahtovat keskittyneessä ajatusimussa unohtua ja asiaan tulee kiinnitetyksi huomiota vasta, kun vahinko on ehtinyt jo tapahtua ja ajatus sekä niska ovat päivän päätteeksi jumissa kera mahtavan jysärin.

Pilateksen peruskurssi koostui kolmesta tunnin pituisesta harjoituskerrasta, jotka antoivat yleiskäsityksen lajista ja opettivat perustekniikkaa siitä, miten hengitys yhdistetään liikkeeseen. Ensimmäisellä harjoituskerralla tutustuttiin periaatteessa itsestäänselvyyteen: luonnolliseen seisoma-asentoon. Niinhän sitä luulisi, että luonnollinen seisoma-asento on kaksijalkaiselle helppoa, siis superluonnollista. Joillekin kehonsa tiedostaville ja hyvän keskivartalohallinnan omaaville ehkä onkin, mutta kun omaa asentoani tutkin, huomaan, että alaselän luonnollinen notko helposti romahtaa, rinta yliojentuu ja pääkin vielä keulii J. – Rinnan yliojentaminen on tyypillistä naisille ja miesten tyypillinen asentovirhe on puolestaan etukumara, lohduttaa kurssin ohjaaja Tuija Martikainen. Eli minä en sentään ole asiassa lajini ainoa edustaja. Kurssin myöhemmillä harjoituskerroilla tutkittiin erityisesti keskivartalon ydintukea, lapatukea ja hartiarenkaan aktivointia. Oman kehon tutkimusmatkani etenee kurssin aikana kehäpäätelmään, jälleen kerran: omat haastealueeni. Samat asiat nousevat esille, olipa laji mikä hyvänsä. Kun ydin on vahva, korsetti pysyy kasassa.

Hengityksen harjoittelussa peruskurssilla lähdettiin liikkeelle voiman ja jännityksen kautta.
– Uloshengitys jännittää ja sisäänhengitys vapauttaa. Anna hengityksen virrata, Tuija opastaa ja perään toteaa, että jos hengitysrytmi tuntuu hankalalta yhdistää liikkeeseen, tee vain liike ja muista ylipäänsä hengittää. Alku sekin ja oikea rytmi löytyy kyllä jossain vaiheessa. Tunnin lopuksi hän vielä kysyy: -Ehdittekö muuten ajatella tunnin aikana muuta? Siihen on helppo vastata. En ehtinyt ja myös ajantaju haihtui.

Tuija opastamassa minulle hartiarenkaan käyttöä.

Peruskurssilta sain vahvistusta ennakkomielikuvalleni lajista. Pilates todellakin haastaa pääasiassa oman kehon painoa hyödyntäen juuri ne ytimen syvät lihakset, jotka eivät näy, mutta tuntuvat. Ja pihisevän rytmikäs hengitys vahvistaa harjoitusta entisestään. Kun rytmistä saa kiinni, hengityksestä tulee liikkeen virtaava voima. Pilateksen välillä liikeradaltaan hyvinkin pienet liikkeet ovat hitaita, hallittuja ja viivyttelevästi voimakkaita. Vaikka hiki ei kurssilla virrannut, harjoitukset haastoivat sekä kehoa että mieltä syvältä ja monipuolisesti. Hengityksen yhdistäminen liikkeeseen oli haasteelliselta ja vaati keskittymistä. Jostain syystä omat aivoni kun tahtoivat luonnostaan kääntää hengityksen päinvastaiseksi. Mutta tämä peilikuvaongelma on vaivannut minua aina alkuun muussakin esimerkiksi jalkojen ja käsien yhdistämistä vaativassa ryhmäliikunnassa ja se toistojen myötä yleensä helpottuu.

Peruskurssin ryhmäkoko, kuten pilatestunnin ryhmäkoko yleensäkin, oli pieni ja ohjaajalla oli oikeasti aikaa ohjata meitä jokaista oikeaan asentoon ja kurkottamaan vielä hiukan pidemmälle, omaan ääriasentoon. Tunnilla ei myöskään käytetty musiikkia, kuten useilla muilla ryhmäliikuntatunneilla, vaan liikkeet tehtiin ohjaajan opastuksesta oman hengityksen rytmissä. Itse asiassa en osannut musiikkia tunnin aikana edes kaivata. Apuvälineitä ei peruskurssin aikana liiemmin käytetty muutoin kuin rengasta hartiarenkaan aktivointitunnilla.

Peruskurssin päätteeksi minulle tarjoutui vielä mahdollisuus osallistua lämpöpilateksen viikkotunnille. Tunnin teemana olivat lantion syvät lihakset ja tunti pidettiin infrapunalamppujen lempeässä lämmössä. Peruskurssin opeilla pysyin tunnilla omalla tasollani hyvin mukana. Tunnilla käytettiin apuna palloa. Yllättävää oli, miten paljon niinkin yksinkertainen asia kuin pallo voi tuoda lisähaastetta kehon hallintaan. On ihan eri asia tehdä vatsalihasrutistus selällään maaten kuin selällään pallo alaselän alla. Saatikka samoin vielä jalat ilmassa perinteisiä ”pilatesvatsoja” vuorojaloin saksaten. Sitä voi jokainen kotonakin helposti kokeilla. Myös hengityksen yhdistäminen liikkeeseen oli edelleen suuri haaste, mutta yllätyksekseni lopputunnista jo huomasin, että omasta suustanikin purkautui jo hiven pilateksen pihisevää tunnusmelodiaa. Ehkä ei ihan oikeassa rytmissä vielä, mutta alku sekin. Muistin hengittää J.

Lämpötunnilla Riikka kiinnitti huomiotamme lantion asentoon.

Selvää on, että pilatesta ei oteta lajina haltuun yhdessä yössä eikä peruskurssin perusteella. Peruskurssi antaa lähinnä kipinän lajiin ja eväät jatkotunneille. Oman kokemukseni perusteella uskallan kuitenkin suositella lajia kaikille ikään, kokoon ja liikunnalliseen taustaan katsomatta, sillä harjoitteet ovat osaavan ohjaajan käsissä muunneltavissa jokaiselle yksilöllinen taso huomioon ottaen. Myös lämpötunti oli ehdottomasti ainakin minun juttuni, sillä lämpö tehosti liikkeen tehoa, rentoutti ja toi sopivasti hien pintaan.

Kokemukseni perusteella uskon myös kurssilupaukseen: pilates voi todellakin auttaa niska-hartiaseudun vaivoihin. Mistään ihmelääkkeestä tai kertapilleristä ei kuitenkaan ole kyse, vaan säännöllistä harjoittelua tarvitaan. Jo peruskurssin tiedostavat keho- ja asento-oivallukset auttavat kuitenkin ongelma-alueillakin alkuun. Pilatesta voisi kuvata elämän pituiseksi matkaksi. Haastetta ja oivalluksia riittää loppuelämäksi, sillä pienikin muutos voi tuoda liikkeeseen paljon uutta ulottuvuutta. Lajin voi pitää myös mukanaan missä vaan, sillä pohjimmiltaan harjoituskumppaniksi riittää vain oma keho.

Lisähaastetta liikkeisiin saa helposti näillä pilateksen yleisimmillä apuvälineillä.

Seuraavien pilateksen peruskurssien aikatauluja löytyy Element Studion verkkosivuilta osoitteesta:

www.elementstudio.fi.