von Wrightin veljesten jalanjäljissä

Jos tuntuu, ettei tiedä mitä tekisi, kannattaa mennä kaupungin nettisivuille tutkimaan liikunta - ja ulkoilukarttoja. Sieltä löytyy mm. linkki Haminalahden kulttuuripolun kotisivuille. Vähän yli kymmenen km päässä Kuopion keskustasta on 2006 avattu kulttuuripolku, joka kulkee von Wrightin veljesten maisemissa ja esittelee Ferdinand, Magnus ja Wilhelm von Wrightin taideteoksia. Seudun maisemat ovat vahvasti vaikuttaneet veljesten tuotantoon ja osa heidän maalauksistaan esitellään opastauluissa niillä paikoilla, mistä ne on maalattu. Kulttuuripolku kulkee metsäpolkuja ja kyläteitä pitkin ja sen pituus on 4.3 km.  

Polun ovat suunnitelleet Haminalahden kyläläiset ja sen on rakentanut Kuopion kaupunki yhteistyössä Haminalahden asukkaiden kanssa. Polun suunnittelussa ja rakentamisessa ovat kyläläiset tehneet talkootyötä noin 500 tuntia. Näitä asioita on kerrottu kulttuuripolun kotisivuilla ja siellä voi perehtyä jo etukäteen reitin varrella oleviin opastauluihin.

Taulujen kuvat muuttuvat elävämmiksi, kun lähtee paikan päälle kulkemaan, katsomaan ja nauttimaan. Auton voi jättää Haminalahden leirikeskuksen parkkipaikalle, jossa on myös opaskartta. Reitti on merkitty metsoviitoilla, joten sitä on helppo kulkea.

Takana oli kiireinen viikko ja sen myötä rasittunut mieli. Pyysin mukaan ystäväni Ritun ja ajatuksena oli päästä päätä lepuuttamaan pois kaupungin hälystä hiljaiseen luontoon, mutta se toive ei toteutunut. Alkumatkasta oli traktori peltotöissä, apumiehinä kymmeniä lokkeja ja lopun matkaa kuului autojen ääniä lähellä kulkevalta tieltä. Tosin niitä ei jäänyt kuuntelemaan, kun huomio kiinnittyi kauniiseen luontoon ja sen ääniin. Matkan varrella on hakattu metsää, joka teki reitistä niiltä kohdin vähän siivottoman näköisen, toisaalta taas hakkuitten ansiosta näki kauemmas kauniiseen maisemaan.  

Reitti kulkee näköalapaikoille, joissa näkee kauas; metsää ja järvenselkää, suomalaista luontoa upeimmillaan. Suopeltovuoren päälle on laitettu aidat ja ne on tarpeen, sillä päätä huimasi, kun kurkistelimme pitkää pudotusta. Magnus von Wright on maalannut taulun vuoren laelta. Opastaulussa on kuva maalauksesta ja siellä tunsi todella olevansa taiteilijan jalanjäljissä.

Kävely luonnossa tekee hyvää mielen lisäksi myös keholle, joka on tottunut kulkemaan tasaisia katuja ja lenkkipolkuja. Reitti kulkee osin metsäpoluilla ja kävellessä on katsottava mihin astuu, ettei kompastu juurakoihin. Reitti on tehty helppokulkuiseksi, vaikka korkeuseroja onkin. Rinteissä on puurappuset ja vähän matkaa päästään kipittämään pitkospuita pitkin.

Matkan varrella ihailimme puiden naavapartoja, käppyräisiä oksia ja arvailimme kevään kukkasia. Huomasimme, että olisi voinut ottaa mukaan luonto-oppaan, kun kouluajan opit ovat unohtuneet tai ehkä ne eivät aikoinaan kiinnostaneetkaan. Harmittaa, kun kasveja ei tunnista, eikä lintuja. Käen kukunta sentään on tuttua ja pörriäisten sirinän erottaa lintujen laulusta.

Luontoretkellä pitää aina olla mukana eväät. Kaikki maistuu retkellä paremmalta. Meillä olikin leuhkat eväät, sillä Ritu otti evääksi suklaakakkua. Ja että kaikki olisi ollut lähes täydellistä, myös lautasliinat ja kakkuhaarukat oli mukana, vain sihijuoma puuttui. Jälkiruuaksi oli espanjalaisia pensasmustikoita. Metsäinen tunnelma toi niihin hitusen oman maan mustikan makua.

 

Toukokuussa kevät on muovautumassa kesäksi. On vuoden paras aika. Puut ovat vihreän eri sävyissä, metsätähdet kukkivat, aurinko paistaa järven kimalteiseksi ja taivas on sininen ja valkoinen. Luonnon kauneus, lintujen laulu ja hyvän ystävän seura sai mielen levolliseksi ja pään tyhjenemään viikon rasituksista. Siitä saavat kiitoksen myös Haminalahden kyläläiset ja talkoolaiset, jotka ahkeroivat hienon kulttuuripolun!

 

 

Kulttuuripolulla retkeili Tuula