Improteatteria!

Tästä se lähti Anssin ja Sarin matka tuntemattomaan, improteatterin saloihin.

Kuopion kaupungin teatteri

Jännitys oli käsinkosketeltavissa, mutta kääntyä ei voinut. Toisaalta, kun tällainen mahdollisuus järjestyi, niin ei sitä halunnut perääntyäkään.

Improteatteri ei kertonut minulle (Anssi) mitään, ehkä pieni aavistus asiaa kohataan kuitenkin oli olemassa.

Meidät peloteltiin ennen esitystä kauhun kankeaksi "pääsette...joudutte osallistumaan", "ette tiedä mihin lupauduitte...jouduitte" jne.. Kokemus olikin aivan muuta. Ilmapiiri oli rento, kotoisa ja odottava. Esiintyjät olivat ammattitaitoisia ja iloisia.

Improteatteri vaatii näyttelijöiltä täydellistä hetkessä läsnäolemista ja rohkeaa heittäytymistä. Improssa eivät kuitenkaan mahdolliset pienet ”mokatkaan” haittaa vaan tekevät esityksestä usein entistä hauskemman. Väliaikakeskustelussa näyttelijöiden kanssa pohdimmekin, kumpiko teatterin laji on haastavampaa: yrittää muistaa ulkoa kaikki etukäteen opetellut ja harjoitellut kohtaukset vuorosanoineen, ilmeineen ja liikkeineen vai mennä näyttämölle tietämättä lainkaan, mitä tuleman pitää. Totesimme, että molemmat lajit ovat vaativia, niiden haasteet ovat vain erilaisia.

Taitavasti näyttelijät kuitenkin impron haasteista selvisivät! Myös Improklubin yleisö oli hienosti mukana esityksessä heittelemällä näyttelijöille hauskoja ja kekseliäitä ehdotuksia heidän pyytämistään aiheista. Mukava oli huomata myös se, että yleisössä oli eri ikäryhmien edustajia ja esitys sopikin hyvin sekä nuorisolle että varttuneemmalle väelle.

Kuvassa improteatterin näyttelijät sekä Anssi ja Sari (mustissa)

 Väliajalla pääsimme yhteiskuvaan ammattilaisten kanssa...ja kuten huomaatte, että yksi mies (mustissa) on ainoa joka ei juurikaan ole kuvissa aikaisemmin ollut (poseeraus...hmm ontuu), noh hauskaa kuitenkin oli.

Anssi Puhelintoivekonsertissa

Osallistuminen oli kuitenkin vapaehtoista tai siis kysyttiin "haluaako joku osallistua puhelintoivekonserttiin ?". Siksipä tänne lähdettiin "kaikki tai ei mitään" meiningillä => siis eikun (Anssilla) käpälää kattoon ja lavalle. Sydän hakkasi ja ajatus harhaili... mihinkähän itseni oikein laitoinkaan. Lavalla kuitenkin valot olivat niin kirkkaat, että yleisö näkyi vain harmaina täplinä valojen katveessa olevassa katsomossa. Puhelin korvalle ja olin suorassa lähetyksessä "livenä, äimän käkenä"...Haloo, haloo! kuka siellä soittelee?

Koin onnistuvani hyvin improteatteri "depytissä", sillä yleisöllä oli hauskaa... en nyt tiedä, johtuiko se ammattilaisten loistavasta asenteesta ja jutuista, minun jutuista vai pelkästään minusta. Toisaalta väliäkö hällä => improteatteri on itsensä nolaamista ja  likoon laittamista (esittäjien puolesta) ja myötähäpeän sekä hauskuuden tunnetta yleisössä.

Olemme syksyllä menossa varmasti ainakin yhteen esitykseen, sillä jokainen esitys on erilainen ja uniikki. Hyvät ihmiset! Älkää päästäkö tätä mahdollisuutta käsistänne, sillä Improklubin esitykset jatkuvat taas kesälomien jälkeen teatterin syyskaudella. Esitysajat näet Kuopion Kaupunginteatterin nettisivuilta osoitteesta http://kuopionkaupunginteatteri.fi/ Jos et ole koskaan improteatterissa ennen käynyt, niin nyt kannattaa kokeilla – voit hyvällä tuurilla päästä itsekin osaksi esitystä! Improklubissa on tuttujen kasvojen lisäksi mukana jokaisella esityskerralla vaihtuva tunnettu tähtiesiintyjä. Jokainen esitys on lisäksi ainutkertainen eli toista samanlaista esitystä ei ole koskaan ennen ollut eikä tule koskaan olemaankaan.

Anssi & Sari