Kauniissa vanhassa puutalossa sijaitseva VB-valokuvakeskus aloitti toimintansa 1987 ja sen tehtävänä on edistää valokuvakulttuuria erityisesti Pohjois-Savossa ja Itä-Suomessa. Yhteistyöverkostojensa kautta se toimii myös valtakunnallisesti ja jopa maamme rajojen ulkopuolella. Ympärivuotinen näyttelytoiminta on keskuksen tunnetuin ja näkyvin toimintamuoto, mutta myös monenlaista muuta aktiviteettia on tarjolla, esimerkiksi kulttuuri-iltoja ja työpajoja. Historiallisesti mielenkiintoista ja merkittävää on se, että samassa rakennuksessa on sijainnut aikoinaan valokuvaaja Victor Barsokevitschin ateljee.
 |
| VB-valokuvakeskus sijaitsee osoitteessa Kuninkaankatu 14-16. Kuva: Laura White |
VB-valokuvakeskuksen tämän kesän päänäyttelyitä ovat A GROOVY KIND OF LIFE From Obscurity to Fame - Tuntemattomuudesta kuuluisuuteen päärakennuksessa ja ADÈLE - rakkaani Barson kellarissa. Lisäksi VB-valokuvakeskuksen puutarhassa on Anssi Männistön panoraamakuvien näyttely "Maiseman voimat". Aurinkoisella säällä iso puutarha on itsessäänkin kaunis "näyttely" ja sinne kannattaa istahtaa hetkiseksi nauttimaan vanhan ajan kiireettömästä tunnelmasta linnunlaulua kuunnellen ja luonnon vehreyttä ihaillen.
 |
| Kuva: Anssi Männistö |
 |
| Kuva: Laura White |
ADÈLE - rakkaani
"ADÈLE - rakkaani" -näyttelyn pääosassa on nainen, Victor Barsokevitschin puoliso Adèle. Vaimoltaan Victor itseasiassa saikin alkuopin valokuvaamiseen ja perintöjensä turvin Adèlella oli ollut varoja oman valokuvaamon perustamiseen. Tulipalo vuonna 1884 tuhosi valitettavasti Adélen valokuvaamon arkistoineen, minkä vuoksi hänen tuotantoaan on säilynyt hyvin vähän. Avioliiton solmimisen jälkeen ajan tavan mukaan miehestä eli Victorista tuli perheen pää, jolloin Kuninkaan- ja Minna Canthin kadun kulmaan perustettu uusi valokuvaamo muuttui Victor Barsokevitsch atelieriksi. Tulipalot vainosivat perhettä, sillä toinen tulipalo vuonna 1893 tuhosi valokuvausateljeen, sen arkiston sekä perheen asuinrakennuksen. Perheessä tapahtui myös muita vastoinkäymisiä ja suruja, kuten pariskunnan pienen Anna-tyttären kuolema sekä Adèlen veljen Knutin sairastuminen tuberkuloosiin ja menehtyminen tautiin. Näyttely kertookin laajasti myös Adèlen, Victorin ja heidän perheensä ja sukunsa tarinan.
 |
Nuori neiti Adèle.
Kuva: Daniel Nyblin, Helsingfors.
Barsokevitschien yksityiskokoelma |
Vaikka ennen vanhaan valokuvissa esiinnyttiin yleensä aina vakavasti ja arvokkaasti sekä hienosti puettuina - olihan valokuvaus tuolloin erityinen ja kallis tapahtuma - Victor Barsokevitsch otti välillä myös leikkimielisempiä kuvia. Tällöin mallina olivat useimmiten hänen lapsensa. Erityisen hauskaa isä-Victorista oli kuvata pikku-Viktoria erilaisissa asuissa. Näyttelyssä onkin esillä veikeä valokuva, jossa Viktor-poika poseeraa aikuisen miehen frakissa.
Vanhasta Victor Barsokevitschista otetusta kuvasta minulle tulee jonkinlainen mielleyhtymä ukkiini, jota en tosin ole koskaan nähnyt, sillä hän kuoli jo kauan ennen minun syntymääni. Olen nähnyt hänet vain juuri samantyylisissä valokuvissa, joita Victorkin on ottanut eli mustavalkoisissa tai ruskeasävyisissä tukevissa pahvikuvissa, joissa ukin ilme on yleensä varsin vakava ja olemus arvokas. Ja ellen aivan väärin muista, lieneepä itse Victor Barsokevisch kuvannut ukkianikin. Varsin saman näköisiltä miehet kuitenkin kuvissa näyttävät, mutta tähän vaikuttaa osaltaan se, että tuohon aikaan miehet pukeutuivat samantyylisesti; esimerkiksi samanlainen lätsä on ukilla ja Victorilla kuvissa päässään.
A GROOVY KIND OF LIFE From Obscurity to Fame - Tuntemattomuudesta kuuluisuuteen
Siirryttäessä Barson kellarista varsinaiseen näyttelytilaan tunnelma ja aikakausi muuttuvat täysin toiseksi. Näyttelytilassa soiva musiikki virittää tunnelman mukavasti näyttelyn teemaan. Jännää on myös tehdä itselleen näyttelyssä pieni tehtävä tai koe: kuinka monet kasvot tunnistan suoraan valokuvista ja kuinka monet joudun lunttaamaan näyttelyesitteestä
Lontoolaisen keräilijän Mark Haywardin kokoelmista koostettu "A Groovy Kind of Life" -näyttely on todella monipuolinen sisältäen valokuvia sekä kaikkien tuntemista suurista kuuluisuuksista että myös joistakin - ainakin itselleni - hieman vieraammista julkkiksista. Tunnetuimmasta päästä on Marilyn Monroe, joka esiintyy näyttelyn kuvissa vielä Norma Jeane Bakerina. Esillä on myös tiettävästi ainoa kuva, jossa Marilyn näyttää kieltään. Norman muututtua ulkoisesti Marilyniksi ei tällainen ilkikurinen irvistyskuva kielen näyttämisineen olisikaan enää istunut seksikkään punahuulisen blondin imagoon. Kuva on leikkimielisyydessään hauska ja lisäksi mukava poikkeus muihin Marilynista näkemiini kuviin ja ainakin minun on ihan pakko salaa kokeilla irvistelyä myös itse.
Lontoolaisen keräilijän Mark Haywardin kokoelmista koostettu "A Groovy Kind of Life" -näyttely on todella monipuolinen sisältäen valokuvia sekä kaikkien tuntemista suurista kuuluisuuksista että myös joistakin - ainakin itselleni - hieman vieraammista julkkiksista. Tunnetuimmasta päästä on Marilyn Monroe, joka esiintyy näyttelyn kuvissa vielä Norma Jeane Bakerina. Esillä on myös tiettävästi ainoa kuva, jossa Marilyn näyttää kieltään. Norman muututtua ulkoisesti Marilyniksi ei tällainen ilkikurinen irvistyskuva kielen näyttämisineen olisikaan enää istunut seksikkään punahuulisen blondin imagoon. Kuva on leikkimielisyydessään hauska ja lisäksi mukava poikkeus muihin Marilynista näkemiini kuviin ja ainakin minun on ihan pakko salaa kokeilla irvistelyä myös itse.
 |
| Kuvaharvinaisuus Marilynista. Kuvalähde: Mark Haywardin kokoelmat |
Näyttelyn pääteema on "ennen – jälkeen" ja monen kuuluisuuden uran eteneminen tuo uria myös henkilön kasvoihin eli kuluttava elämäntyyli jättää jälkensä. Nuoruuden siloposket vaihtuvat liian äkkiä uurteisiksi, silmät sameiksi ja tyhjyyteen tuijottaviksi ja liian monen elämä päättyy traagisesti ja liian aikaisin. Yksi heistä on Elvis Presley, joka kärsi viimeisinä vuosinaan ylipainosta ja lääkeriippuvuudesta. Hän kuoli elokuussa 1977 ja vaikka itse en tuolloin vasta 6-vuotiaana Elvis-fani vielä ollutkaan, muistan, kuinka luokkakaverini isosisko purskahti hillittömään itkuun kuullessaan Elviksen kuolemasta. Hänen huoneensa seinät oli tapetoitu Elviksen julisteilla - niin kuin monen muunkin teinitytön huoneen seinät tuohon aikaan.
Kauneuskirurgia ei Marilynin, Elviksen ja kumppaneiden aikaan vielä kukoistanut nykyiseen malliinsa ja senkin vuoksi eletty elämä näkyi tuolloin laulajien ja filmitähtien kasvoista selvemmin kuin se tänä päivänä näkyy. Rosoisuudestaan huolimatta heidän kasvonsa kuitenkin olivat tuolloin luonnolliset ja sen vuoksi omalla tavallaan kauniit. Kaikki eivät myöskään ole halunneet käyttää kirurgin veistä apunaan, vaikka siihen mahdollisuus ja rahaa olisi ollutkin. Tästä esimerkkinä on lukemani mukaan ainakin Brigitte Bardot ja kuvista päätellen tämä pitää paikkansa. Brigitten kuitenkin tunnistaa iäkkäänäkin hänen silmistään, joissa loistaa sama tyttömäinen hehku kuin nuoruuden kuvissakin. Käykääpä katsomassa, eikö pidäkin paikkansa?
Mielenkiintoisten kuvien taustalla on myös mielenkiintoisia ja yllättäviäkin tarinoita. Tiesin ennestään, että David Bowien silmät ovat eri väriset ja luulin tämän olevan vain jokin "luonnonoikku". Toinen silmä jäi kuitenkin eri väriseksi lyönnin seurauksena. Silmien väriero näkyykin kuvissa selvästi, samoin kuin myös pupillien kokoero.
Tiedättekö muuten, kenestä on näyttelyssä esillä tiettävästi ainoa valokuva, jossa näkyvät hänen jalkapohjansa? Entä kenestä puolestaan tuli bändiuransa jälkeen puutarhuri ja kuka punk-ikoni tekee nykyään voimainoksia? Ja arvaatteko, ketkä komeilevat valokuvakeskuksen toilettien ovissa olevissa kuvissa? Nämä kaikki edellä mainitut kesänäyttelyt ovat avoinna elokuun loppuun saakka, joten vielä ehtii hyvin tutustua upeisiin näyttelyihin ja etsiä vastaukset kysymyksiin!
 |
| David Bowie ja persoonalliset silmät. Kuvalähde: Mark Haywardin kokoelmat |
Tiedättekö muuten, kenestä on näyttelyssä esillä tiettävästi ainoa valokuva, jossa näkyvät hänen jalkapohjansa? Entä kenestä puolestaan tuli bändiuransa jälkeen puutarhuri ja kuka punk-ikoni tekee nykyään voimainoksia? Ja arvaatteko, ketkä komeilevat valokuvakeskuksen toilettien ovissa olevissa kuvissa? Nämä kaikki edellä mainitut kesänäyttelyt ovat avoinna elokuun loppuun saakka, joten vielä ehtii hyvin tutustua upeisiin näyttelyihin ja etsiä vastaukset kysymyksiin!
Faktatiedot on otettu VB-valokuvakeskuksen nettisivuilta ja näyttelyesitteistä. Kuvat ovat VB-valokuvakeskuksen pressikuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti