 |
| Anna/ Tiina Weckström ja Otto/ Jukka Pitkäen Ohjaaja Mikko Roiha Kuva Moe Mustafa |
Miten valta rakennetaan?
Miten kunta muodostuu?
Mikä yhdistää valtakuntalaisia?
Mikä erottaa vallan ja kunnan toisistaan?
Entäs jos valta on rakennettu valheella?
Miten valheellinen valta murretaan?
On ikuisuuteen idätetty että kynä on miekkaa vahvempi. Kynään tarttuivat aikanaan Saksan kolmannessa valtakunnassa myös Anna ja Otto. Miekalla sivallettiin Saksan vallan nimissä heidän poikansa. Haudattu poika sai Annan ja Oton teroittamaan kynänsä ja sivaltamaan miekan iskuin postikortteihin sanaa Saksan aikansa aatetta vastaan.
Kaksi vuotta, kaksi ihmistä.
Ainakin kaksi ihmistä eivät tuona saasteisena aikana suostuneet hiljaiseen hyväksyntään vaan tahtoivat taistella arvojensa mukaisesti isompaa, muttei arvoiltaan vahvempaa vastaan.
Paljonko pahuutta maailmaan mahtuu?
Paljonko pahuus muuttaa muotoaan?
Paljonko ihminen oppii ajaltaan ja omalla ajallaan?
Vaikka Saksan kolmannen valtakunnan saastekoneisto on yrittänyt tehdä aikansa ihmisistä koodattuja robotteja, jotka heiluttavat käsiään robottien lailla ilman omia arvoja. Silti täsmällinen, mutta arvoton koneisto ajallaan tuhotaan.
Arvot ja ihmisyys ovat vahvempi voima kuin vallitseva valheellinen voima.
Onneksi, jossa onni muuttuu myös arvoilla tulevaisuudeksi. Meidän nykyisyydeksi.
Teoksen koettuani Tanssiteatteri Minimin Sotkulla jälkeen voin vain istua Citroeeni ja ajaa pois. Lämpöinen koti, ilman pelkoa kohteenani.
Kukaan ei tuomitse sanojani. Kukaan ei valjasta ajatuksiani. Kukaan ei teloita vaikka sivaltaisin kynälläni vahvemmin kuin aikani miekka.
Olen vapaa. Olen onnekas.
Voisin väittää olevani onnekas. Saan asua rauhan maassa. Saan vapaasti ilmaista ajatukseni jopa kirjoittamalla niitä julkisesti. Saan kirjoittaa ilman tuomituksi tulemisen pelkoa.
Ennen kaikki oli toisin. Mutta samalla ajattelen, onko tulevaisuudessa kaikki toisin?
Annan ja Oton kohtaaminen on äärimmäisen vaikuttava. Anna ja Otto ovat vanhempi saksalainen Saksan kolmannen valtakunnan saastuttamia aikalaisia, jotka tahtovat taistella vallitsevaa saastaista ajatusmaailmaa vastaan pienin elein, suurin ajatuksin. Postikortti kerrallaan, ajatus arvoineeen ajallaan.
Kapina se on pienikin kapina. Ilman hyvyyden kapinaa maailma ei muutu.
Ilman hyvyyden kapinaa ihmiset ei muutu. Sana kerrallaan. Ihminen ja ajatus kerrallaan.
Iso ja lämmin suositus teokselle Yksin Berliinissä, joka sai aikaan liikuttuneen Kuopiossa.
Seuraavat esitykset 23.3. , 24.3. ja 25.3.
Muut ajankohdat ja lisätietoja Tanssiteatteri Minimin sivuilta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti