Vakavaan sairauteen sairastuminen tai vammautuminen aiheuttaa yleensä enemmän kysymyksiä, kun on saatavilla vastauksia. Ne asettavat lukemattoman määrän haasteita tulevaisuudelle, ja usein määrittävät elämää omasta tai läheisten mielestä liikaakin. Uuden tilanteen kokeminen on luonnollisesti yksilöllistä, ja riippuu sen äkillisyydestä, tyypistä ja vaikeusasteesta sekä elämäntilanteesta. Tässä kirjoituksessa on teemana vakava sairaus tai vammautuminen, mutta aivan samoin vertaisuus ja vertaistuki ovat avuksi muissakin elämää voimakkaasti ravistelevissa tilanteissa. Jos kirjoitukseni saa aikaan sinussa kiinnostuksen lähteä mukaan joko vertaiseksi tai vertaistukitoimintaan, ota yhteyttä sinun tilannettasi vastaavaan järjestöön, ja ilmoittaudu mukaan toimijaksi.
Ihmiset ovat yksilöllisiä. Jokainen vaatii uuden edessä tietoa ja tukea eri tavalla, mutta jokainen niitä jollakin tasolla tarvitsee. Tietoa kysytään hoitavalta lääkäriltä, hoitohenkilökunnalta ja muilta ammattilaisilta, tai etsitään Googlesta ja muualta Internetistä sekä painetuista oppaista tai kirjoista. Potilas- ja vammaisjärjestöjen sivuilla on vastauksia moniin kysymyksiin. Alueelliset järjestöt ovat myös oivia tiedon lähteitä.
Tukena toimivat yleensä läheiset ja ystävät, vaikka sitä tukea ei kaikilla olekaan. Tukijoina toimivat myös hoitoon osallistuvat ammattilaiset. Lisäksi ihmisillä on erilaisia yksilöllisiä tukikontakteja. Potilaiden ja omaisten tukeminen on myös potilas- ja vammaisjärjestöjen, ja niiden alue- ja paikallisosastojen tärkeä tehtäväkenttä.
Vertaisuus ja vertaistuki perustuvat saman sairauden tai elämäntilanteen yhdistävään voimaan; puhutaan ikään kuin samaa kieltä - sairaus tai vamma on aiheuttanut elämään samanlaisia muutoksia ja uhkia. Kokemukset, kuten ilot, surut, pettymykset, haasteet, onnistumiset ja epäonnistumiset, ovat samantyyppisiä. Jakamalla kokemuksia ja haasteista selviytymisen malleja päästään eteenpäin. Toisen jo keksimä ja jakama ongelman ratkaisu voi auttaa pääsemään yli jostain omaa mieltään vaivaavasta asiasta tai kysymyksestä. Sairauden tai vamman kanssa arjessa selviytyminen vaatii paljon, ja silloin jaetut selviytymiskeinot ovat kultaakin kalliimpia. Myös läheiset voivat saada vastaavasti tukea toisilta läheisiltä.
Vertaisuus tai tukihenkilönä toimiminen on antoisaa. Antaessaan aikaansa toiselle, molemmat saavat hyvän mielen ja kokemuksen tarpeellisuudesta. Kumpikin, erityisesti uudessa tilanteessa oleva, saavat vastauksia moniin kysymyksiinsä. Voidaan luottavaisin mielin keskustella tunteista, sillä ne ovat tuttuja molemmille. Vastauksia saa myös arjessa selviytymiseen liittyvissä kysymyksissä, ja kummallakin voi olla paljonkin ratkaisuja ja neuvoja annettavanaan.
Kun puhutaan vertaisuudesta, tarkoitetaan luontevasti syntynyttä kontaktia toisen potilaan tai vammautuneen kanssa. Sellaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi sairaalassa tai ystävä- ja tuttavapiirissä. Samalla tavoin kohtaa ihmisiä työelämässä, koulussa, opiskeluissa ja harrastuksissa. Vertaisuus toteutuu erittäin hyvin kuntoutuksessa, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla ja muissa vastaavissa. Vertaisuutta parhaimmillaan on tietysti alueelliseen ja paikalliseen omaa tilannettaan vastaavaan järjestötoimintaan osallistuminen.
Vertaistukitoiminta taas on valtakunnallisten ja alueellisten potilas- ja vammaisjärjestöjen toteuttamaa ja koordinoimaa ”virallista” vapaaehtoistoimintaa. Vertaistukihenkilö on itse potilas, vammautunut tai läheinen, joka haluaa kouluttautua ja toimia vapaaehtoisena toisten potilaiden tai läheisten tukena. Toiminta kohdistuu yleensä uusiin potilaisiin tai vasta vammautuneisiin ja heidän läheisiinsä, joille asiat ovat vielä outoja, usein pelottavia. Silloin, jo asiaan etäisyyttä saanut potilas, vammautunut tai läheinen, voi oman kokemuksensa ja arjen ratkaisujensa perusteella toimia tukijana, kuulijana ja rinnalla kulkijana.
Vertaisuuden ja vertaistukitoiminnan ero onkin se, että vertaistukitoiminnan pääperiaate on tuettavan tarpeista lähteminen ja hänen ehdoillaan eteneminen. Vertaistukihenkilö ei voi käyttää vertaistukisuhdetta kriisinsä tai omien kysymysten ratkaisuun, niin kuin vertaisuussuhteessa voidaan tehdä. Tukihenkilönä toimimisessa on yleiset periaatteet ja käytännöt, vertaisuus on vapaata vuorovaikuttamista.
Koulutetun, järjestön koordinoimassa tukihenkilötoiminnassa toimivan tukihenkilön elämäntilanteen tulee vastata mahdollisimman paljon tuettavan elämäntilannetta sairauden tai vamman suhteen. Tavoitteena on, että tukihenkilö on samaa ikäluokkaa ja sukupuolta kun tuettava. Tukihenkilönä voi myös toimia potilaan tai vammautuneen läheinen toisen läheiselle tai esimerkiksi perhe toiselle vastaavalle perheelle. Vertaistukihenkilölle ehdottomasti kiellettyä on käyttää toimintaa tapana levittää uskonnollista sanomaa, vaihtoehtohoito-oppeja, politiikkaa tai muita vastaavia. Vertaistukihenkilön tulee myös olla henkisesti tasapainossa oman sairautensa, vammansa ja elämäntilanteensa kanssa. Henkilökohtaisen kriisin tulee olla käsitelty, ja sairauden tai vamman kanssa elämiseen tulee olla jo tottunut.
Leena Rosenberg
Terveydenhuoltoneuvos
leenarory@gmail.com
Kuvat: Kuopion kaupunki
http://vertaistuki.kuopio.fi
https://www.vapaaehtoistyo.fi/kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti