Savonialaisuus on sydämessä

Tulevaisuuden restonomit ja lehtori Vehviläinen

Muistatko Sinä milloin sukelsit ensi kerran internettiin?
Minä muistan.
Oli elokuu 1999 ja istuin ensimmäistä kertaa opettaja Mikan Savonia-ammattikorkeakoulun tietotekniikan tunneilla takapenkillä Puijonlaaksossa punaisessa tiilitalossa. Ikää ja intoa tuolloin oli 21-vuotta. Olin juuri aloittanut matkani kohti matkailu-ja majoituspalvelujen liikkeenjohdon restonomi AMK-tutkintoa Kuopion Savonia-ammattikorkeakoululla. Tuolloin en ymmärtänyt mitä kaikkea ja minne kaikkialle netin saatikka opintojen avulla pääsenkään. En edes osannut kirjoittaa nettiosoitetta oikein enkä tiennyt mitä voisin sieltä etsiä, mutta onneksi takapenkillä istui myös kaksi nuorta herrasmiestä. Nämä kaksi herrasmiestä opastivat soneraplaza sivuille sukeltelemaan.

Minulle koulustuohjelman valinta matkailuun ja majoitukseen oli itsestäänselvyys. Lapsuuteni melkein ensimmäiset kymmenen vuotta olen kasvanut Rauhalahden hotelliympäristössä, joten jatkumo valitsemalleni tielle oli luontainen. Toki lukioaikana olin miettinyt opiskelevani teologiaa, viestintää tai lakia, mutta vereni veti vahvasti lapsuuden kasvualustaani kohti.
Olin rakastunut myös maailmaan Suomen ulkopuolella, joten halusin valloittaa maailmaa matkaillen myös opintojeni kautta. Ensimmäinen kysymykseni olikin yliopettajallemme Hilkalle "milloin täältä pääsee pois" eli ulkomaanvaihto kiinnosti kovin. Kiinnostukseni kohteet eivät jääneet nuorempanakaan vain haaveilun asteelle, joten reppu pakettiin ja lennolla kohti Budapestia puoleksi vuodeksi oppilasvaihtoon. Myönnän, että Unkarin koulun opinnoissa olisin voinut lukea annettuja läksyjä hieman tarkemmin, mutta kokemuksia kera kolmen opiskelijakaverin halusimme kokea myös kouluelämän ulkopuolelta.

Vuonna 1999 olimme Kuopiossa ensimmäinen restonomi AMK opiskelut aloittava ryhmä. Opiskelimme ensimmäisen vuoden perustietoja niin ravintola kuin matkailu/ majoituspuoleltakin. Kitisimme kokemattomuudessamme matkailuopiskelijoina "Miksi ruokatuotantoja täytyy opetussuunnitelmassa edes olla kun eihän meistä kokkeja tule".
Koulutuksen edetessä ja elämänkokemusta karttuessa huomasin kyllä ruoan ja majoituksen kulkevan matkailussa käsi kädessä.

Syksy 2016 ja takana reilut kolme vuotta kotiäitinä kera neljän lapsukaisen saan yllätyksenä puhelinsoiton. Soittaja langan toisessa päässä on entinen esinaiseni, nykyinen Savonia AMK:n lehtori Vehviläisen Merja. Lehtori Vehviläinen pyytää minua luennoimaan omasta elämästäni restonomina ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijoille.
Innostuin ideasta heti ja lupauduin - tottakai!

Mutta paikan päällä yllätyin täydellisesti.
Jo pelkät nykyiset opiskelutilat Technopoliksella ovat huiman suuret: aivan kuin ihan ulukomaille olisi tullut.
Mutta ei. Paikkana Kuopio ja Technopolis Kuopio.
Synnytykset ovat tulleet tutuiksi viime vuosina ihan live-lähetyksissä realitynä koettuna, mutta nyt Savonia AMK tarjosi synnytyssimultaatio kokemuksen tutustuessamme terveydenhoidon luokkatiloihin.
Saman katon alla yhdistyvät tiedot ja taidot yli opinto-ja yrityskenttärajojen: tutkimusta, kehitystä, opetusta ja innovaatioita koko Technopolis täynnä.
Ei ollut vuonna 1999 Puijonlaakson Savoniassa näin avarat toimivat, luovuutta edistävät ja innostavat tilat, ei.
Mutta ei pelkästään tilat innosta ketään oppimaan uutta vaan sen tekevät innostuneet ammattilaiset, joita tapaan opettajien taukohuoneessa. Tapasin pienessä hetkessä uusia kasvoja sekä tuttuja vanhoja lehtoreita menneisyydestä, jotka kuhisevat ja porisevat puheissaan innokkuutta oppia ja opettaa uutta ja jakaa taitojaan. Taukohuoneessa kuulin ja tunsin olevani ikiliikkuvan ideariihen keskellä.
Sama ammattilaisten ilo näkyi jo silloin melkein dinosaurusten aikaan 1999 vuonna ja se onkin syy miksi vanhat lehtorit oli tavatessa ihana kuulumisten kera halata.
En ehkä täysin ymmärtänyt opiskeluvuosina mitä kaikkea Savoniasta tulisinkaan saamaan. En todellakaan saanut reppuuni valmiiksi voideltuja ja paketoituja eväsleipiä tuleville retkille vaan Savonia opetti minut saalistamaan ja verkostoitumaan internettiäkin syvempiin suhteisiin. Saalistamisen ja verkostoitumisen lisäksi sain taitoja, joiden avulla olen oppinut luomaan jopa pienistäkin elementeistä suuremman kokonaisuuden.

Jos nyt saisin istua uudestaan nuo kouluvuodet ja ajattelisin: mitä tekisin toisin?
Voisin tähän luetella kirjojen ulkoa opettelut sun muut parempien numeroiden himoitsemiset. Mutta, en luettele. Opiskelin vuoteni Savoniassa eläen elämäni elämää eläen elämäni elämää, aivan samoin kuten tänäkin päivinä, mutta eri elementein.
Olen onnellinen Savonian muistoihini juuri sellaisina kuin ne nyt muistan: opin verkostoitumaan, saalistamaan ja sitä kautta jalostamaan myös omaa asennettani työelämään.
Savonialaisuus on edelleen sydämessäni näin kouluvuosien jälkeenkin.
Tai itse asiassa sydämessä savonialaisuus oli jo kouluun hakiessa sillä ilman sitä vahvaa sydämen sykettä en edes sisälle Savoniaan olisi aikoinaan päässyt.

Savonian restonomiopiskelija 1999-2002
Luennoitsija K.Koponen 09/2016
YAMK-opiskelija vuodelle 2017 ?

http://portal.savonia.fi/amk/