Kulttuuria keitolla, Sotku ja Tsuumi

Ruokateatteria lounastauolla?  Keittoa  kera kahvihuonemusikaalin: "Elämän (t)ehostajat" a' la tanssiteatteri Tsuumi.  Yleisönä minä -ensikertalainen- ja 59 kulttuurin ystävää. Kevään ensimmäinen perjantain  kultturikeittokattaus Sotkulla on loppuunmyyty.
 

Odottavalla mielellä paikalla jo hyvissä ajoin.  Vastassa puheensorinaa ja  hämyisen kapakan tuntuista ranskalaista musiikkia. Tunnelma jo odottellessa jotenkin...hmm...intiimi. Se tulee iholle. Tavoistani poiketen valitsen paikan eturivistä ja lyöttäydyn ventovieraan vieruskaveriksi, vaikka hajuraolla olevia paikkojakin on vielä vapaana. Se tuntuu jotenkin luontevalta.

 
Kun kello lyö 12.00, on keitto valmista. Tänään tarjolla kylmäsavulohella maustettua peruna-rucolakeittoa ja mallasleipää viimeisteltynä jälkiruokakahvilla. Keiton syönnin lomassa pöytäseurueessamme viriää keskustelu. Osa on käynyt keitoilla aiemminkin, osa on ensimmäistä kertaa. Paikalle on tultu moninaisista syistä. Yksi on kansantanssin harrastaja, toinen ystävän suosittelema ja kolmas itsekin kulttuurintekijä ja tutkimassa tilaa omaa tulevaa esitystään silmällä pitäen. Entäs minä? Uteliaisuuttani ja uinuvaa kultturelliminääni etsiskelemässä.
 
Yhtäkkiä huomaamme, että naapuripöytään on ilmestynyt virtaviivainen pariskunta fläppitauluineen kyselemään lounastajilta: -Mikä se elämässä haastaa? Ootteko päässeet jo jyvälle?
Vähitellen taulu täyttyy. Tärppisanoista. Ja varsinainen esitys voi alkaa.

Elämän (t)ehostajat, hyvän olon insinöörit ja Y.C.H.I.A-metodin kehittäjät valmiina jatkamaan maailman valloitustaan täällä meillä, Kuopiossa. Ainakin melkein maailman navassa.

 Musiikkia, vauhdikkaita koreografioita ja esitystä eteenpäin vieviä kysymyksiä.

 Kaipaatko?

  Tuntuuko?

 Haluatko?

Koetko?

 

No, mitä kaikkea? 

Tasapainoista perhearkea?

Villejä irtosuhteita?

Yletöntä pihvimässäilyä?

Downshiftausta?

Sohvaperunaa?

Dynaamista fitness-shakeup-vartaloa?

Vegaanista, gluteenitonta ilmanmitä elämäntapaa?

 

Onko tavoitteissa ristiriitaa?
Siltikin, kaikki on mahdollista. Teille. Ihana porukka.

 YouCan HaveItAll.

Suo-ras-taan.
Hengästyttävän helppoa.
On, Off ja Pause.

Ole sosialinen.

 Harrasta.

Rentoudu.

Päästä höyryjä.

 Kultivoidu.

Syö hyvin.

Ja...muista. Erotiikka.

Yleisö lähtee elämän (t)ehostajien mukaansatempaavaan ja osallistavaan sparraukseen mukaan ihan kympillä. Tunnelma ja estottomuus jotenkin tarttuu. On luontevaa näyttää kieltä ja huutaakin.
Seura tekee kaltaisekseen(ko)?

"Ei, ei, ei ja mää, mää, mää."

Ja. Se tärkein.

Vaikutelma. Ennen kaikkea. 

Melkein kaksikymmentä vuotta olen kulkenut päivittäin töihin Sotkun ohitse astumatta kuitenkaan kertaakaan sisälle. Lounaskeiton ja puolen tunnin mittaisen esityksen jälkeen palaan takaisin arkisorvini ääreen virkistäytyneenä ja kultivoituneena. Uudenlaista kulttuuri-intoa puhkuen.
Nyt tiedän, mitä mun elämästä on aina puuttunut. Ja tämä innostus tuntuu olevan tartuvaa. Ennen kuin työpäivä päättyy, on tehty diilit jo ainakin yhden työkaverin kanssa (hänen pyynnöstään), että mennään yhdessä seuraavalle kulttuurikeitolle. Mikäpä jottei. Erilainen perjantailounas kerran kuukaudessa. Ei paha, edes ajatuksena.

   Lisätietoja:

www.minimi.fi

www.tsuumi.com

www.itak.fi