Näytetään tekstit, joissa on tunniste #kuopiotanssiijasoi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #kuopiotanssiijasoi. Näytä kaikki tekstit

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Kuopio on tanssin taivas





Kuopio on tanssin taivas! 


Kesällä kaupunkimme valloittaa 

14.-20.06.2017 
nykytanssifestivaali Paikallisliike 
sekä koko maailman 
Kuopio Dance Festival. 
Kuopion Lupa innostua-hyvinvointilähettiläinä 
olemme koonneet 
Sinulle 
kokemuksiamme 
tanssin maailmasta. 




Blackpool http://lupainnostua.blogspot.fi/2016/06/kurkistus-kilpatanssin-kulisseihin.html

Pro Patria http://lupainnostua.blogspot.fi/2016/06/pro-patria-suomi-neidon-tarina-tanssien.html

Miss Katastrofi Kuopiossa http://lupainnostua.blogspot.fi/2016/06/katastrofi-kuopiossa-miss-katastrofi.html

Lisätietoja  Paikallisliike - nykytanssifestivaalista http://itak.fi/paikallisliike/


Kuopio Tanssii ja Soi kokemuksia: 


Pirjo  & Street styles eli katutanssin kiemuroista 
http://lupainnostua.blogspot.fi/2015/06/katutanssin-kiemuroita.html

Reetta ja 2 x Kirsi aikuisbaletin alkeet kokemuksia
http://lupainnostua.blogspot.fi/2015/06/en-kysy-mita-baletti-on-ilman-minua.html

Hennan perhe Puistojameissa kesällä 2015
http://lupainnostua.blogspot.fi/2015/06/jammailua-pikkuvaen-puistojameissa.html

Tuula Gaalassa
http://lupainnostua.blogspot.fi/2015/06/kuopio-tanssii-ja-soi-gaala.html


Kuopio Tanssii ja Soi-kulkue ja Kirsi Tähti
http://lupainnostua.blogspot.fi/2016/06/pikku-myyn-paivassa-kuopio-tanssii-ja.html

Kirje Kuopio Tanssii ja Soin taiteelliselle johtajalle Jorma Uotiselle
http://lupainnostua.blogspot.fi/2016/02/jorma-sinulle-on-postia.html
http://lupainnostua.blogspot.fi/2016/03/jorma-sinua-kiitan.html

Kuopio Tanssii ja Soi 2017:

Kurssiohjelma:


keskiviikko 15. helmikuuta 2017

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Pikku Myyn päivässä Kuopio tanssii ja soi, houkutuksia loi ja palomuseon kartalle toi


Tämä on kuvakertomus.
Pikku Myyn päivästä Kuopiossa.

Päivä käyntiin Jorma-vetoisesti
Tanssii ja soi -festarikulkueessa:

 "Huomenta Kuopio!
Kuopio tanssii ja soi!
Se tanssin ilon meille toi!"

Jormalla oli aikaa.
Myös Myyn kanssa sanapari ja pusukin vaihtaa.

Liikkeellä muitakin nutturapäitä,
jotka vastaavat Jorman kutsuun:

"Tunteella ja taidolla,
pinkillä voimalla!"

Tanssimatta ei Kuopio tietenkään tanssi ja soi,
Jorman johdolla askel viereen, yks, kaks ja hoi, hoi!


Kuopio on täynnä Houkutuksia.
Kirjaimellisesti.

Satoa.fi -ruokafestari täälläkin tänään.

Aterian äärellä myös performanssitaidetta.

"I'm so happy..."


Päivän tunnelma tarttuu.


Ja saa uinuvat kyvytkin kuplimaan pintaan.

Näin täydellä vatsalla.
Minttusuklaan voimalla.
Myyn matka jatkuu.


Kuopion patsaspoikien luo.
Hei, Velj'mies
ja paikoilleen palautunut Nalliainen.



Torin kulmalla.
Terveiset suoraan sydämeen.


Sen jälkeen.
Punainen Myytä vieläkin kutsuu.
Se on väri rakkauden,
Mutta myös turvallisuuden.

Torilta Myyn tie 

palomuseon 15-vuotis juhliin vie.

On esillä kalustoa vuosien varrelta.


Miniatyyri Kuopion torilta.

Ja hengessä mukana Team Myy.

Saanko esitellä:

Barkas B1000, vuosimallia 1979.
1000-kuutioinen,
2-tahtinen, moottori
ja
4-vaihteinen vaihteisto vapaakytkimellä.


Punaisen pariksi päivään vähän sinistä.

Sopivasti sadetta.

Ja Väinöläniemi.

Vaikka sää ei houkuttele.


Sisulla Myy med Ankka.
Jättää talven ja turkin Kallaveden syliin.


Mikäs tämä on?
Kuin kurkistus meneisyyteen.

Tällaisia olivat Kuopion Liikenteen bussit vuonna "käpy ja keppi".

Viimeinkin aurinko esille.
Sen kunniaksi lanteet liikkeelle.

Hapelähteenpuistossa.
Liikuntaa kaikenikäisille.

Myös haastavampia tehtäviä.

Ja pieni Torni huipulla.

Yllätyksiä luvassa.
"Kääk, nää pyörii"!


Kiitos Kuopio!
Rakkaudella Myy

Myös Team Myy kiittää. Niin itse kaupunkia kuin sen ihmisiä. Teitä kaikkia, jotka satuitte reitillemme 18.6.2016 ja teitte Myyn päivästä ikimuistoisen.

Erityiskiitos Jorma Uotinen, Tanssii ja soi -festivaalikulkueväki, 
Kahvila & Konditoria Houkutus ja Kuopion Palomuseo.


Kuopio on todellakin monipuolinen sekä yllättäviä löytöjä pullollaan oleva tapahtumakaupunki. Kulinaristista tarjontaa unohtamatta. Siis mitä mainioin paikka järjestää ikimuistoiset polttarit. Nonstoppina, enemmälti suunnittelematta, vain mielikuvitus rajana.

***
Lisätietoja päivän tapahtumista ja kohteista:

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Jorma, Sinua kiitän

Kuva: Pasi Haaranen
                                                                                                                     
                                                                                                                          18.03.2016 Kuopiossa


Hei Jorma,

Kiitos.
Olen sanaton.
Pyyhin edelleen kyyneleitä kohtaamisemme jälkeen.
Olen vaikuttunut.
Sinua on siunattu jollain sanoja suuremmalla voimalla.
Olet Taiteilija.
Olen vaikuttunut voimastasi olla läsnä.
Olet lähellä.
Olet suoraan iholla vaikka olet kaukana fyysisesti.
Otit haltuun taikavoimallasi koko Kuopion Musiikkikeskuksen konserttiyleisön
Sous le ciel de Paris - draamakonsertissa.
Kiitos.

En ymmärrä sanaakaan ranskaa, mutta tarinoidesi kautta jokainen laulu tuli iholleni.
Tunsin vahvasti.
Itkin vahvasti.
Ihailen Sinua edelleen vahvemmin.
Sinä et ole vain laulaja.
Olet enemmän.
Olet Taiteilija.
Olet Tarinankertoja ja Tarinoiden Luoja.
Sinulla on taito sielussasi.
Taitosi on ottaa laulujen tarinat haltuun ja koskettaa äänesi voimalla kuulijan herkkyyttä.
Kiitos.

Sinä olet kulkenut ja aistinut elämäsi tarinoissa kujat, korttelit ja bulevardit Pariisissa.
Pariisi on ihollasi.
Pariisi on sisälläsi.
Pariisi on rakkautesi.
En ole koskaan käynyt Pariisissa.
Vuosia olen halunnut Pariisiin, mutta vielä Pariisista vain unelmoin.
Olen vain nukkunut Pariisin lentokentällä odottaen matkaa seuraaavaan kohteeseen, mutta en ole saanut mahdollisuutta aistia rakkauden kaupungin sisintä sielua.
Paitsi, tänään sukelsin Pariisin sieluun kanssasi.
Kiitos.

Minun rakkauteni on istua katukahviloissa.
Rakastan vain istua ja katsella ihmisiä.
Rakastan elämän pieniä hetkiä.
Rakastan elämää.
Rakastan ihmisiä.
Rakastan tarinoita.
Rakastan aistia elämää ihmisten tarinoiden kautta.
Rakastan katsella kahvilan ohimeneviä ihmisiä ja miettiä heidän tarinoitaan elämästä.
Rakastan kohtaamisia kahviloissa: sattumia, kohtaloita - kaikki tapahtuvaksi tarkoitettuja.
Tänään sain rakastaa koko konsertin ajan.
Tänään nautin ihanan illan matkaten kanssasi Pariisin kahviloissa, kujilla, kortteleissa ja bulevardeilla.
Tänään nautin tarinoista, ihmisistä, elämästä.
Tänään toit Kuopioon Pariisin.
Toit meille Pariisin elämän kauneuden, rumuuden ja rakkauden.
Kiitos.

Kun joskus matkaan Pariisiin, Jorma, otan Sinut mukaani.
Otan ainakin ihanan samettisen tumman äänesi hivelemään korviani Pariisin sieluun.
Oli ihana ilta.
Oli ihana matka Pariisiin.
Olen kiitollinen että sain aistia Sous le ciel de Paris tunnelman omalla maallani.
Kiitos Jorma!



Kuopion taivaan alla Sinua kiittäen,
Kirsi

Kirjoitin Jormalle ensimmäisen kirjeeni: Jorma, Sinulle on postia
http://lupainnostua.blogspot.fi/2016/02/jorma-sinulle-on-postia.html

http://www.kuopionmusiikkikeskus.fi/web/musiikkikeskus

http://www.kuopiodancefestival.fi

maanantai 29. helmikuuta 2016

Jorma, Sinulle on postia




                                                                                                                           29.02.2016 Kuopiossa
Hei Jorma,

Mitä Sinulle kuuluu?
Minulle kuuluu vahvasti elävää elämää, tälläkin hetkellä - onneksi.
Odotan Sinua jo.
Kuulin ettet malta odottaa kesään asti.
Tuot meille Pariisin tänne Kuopion taivaan alle 18. maaliskuuta.
On ihanaa saada Sinut Talooni - olet lämpimästi tervetullut Kuopion Musiikkikeskukseen!
Taloni on myös Sinun Talosi.
Sinä ja Taloni olette molemmat klassikkoja.  Klassikkoja olette jo omalla ajallanne.

 En ole koskaan aiemmin kirjoittanut Sinulle.
Oikeastaan en koskaan aikaisemmin ole kirjoittanut kenellekkään tuntemattomalle.
Tai ethän Sinä tuntematon ole - et todellakaan!
Emme vain ole koskaan esittäytyneet toisillemme.
Olethan jollain tavalla oman kylän poikia - olet lahjoittanut sieluasi myös meille kuopiolaisille.
Sielusi tuntuu avoimelta ja sykkivältä. Tämä sielusi syke säteilee  meillä Kuopiossa erityisesti
Kuopio Tanssii ja Soin muodossa.
Ihailen säteilyäsi.
Ihailen rakkauttasi - rakkauttasi meidän kuopiolaisten ja koko maailman  festivaalin
Kuopio Tanssii ja Soita kohtaan.
Olet saanut meidät kuopiolaisetkin tanssin avulla soimaan ja sointujen avulla tanssimaan.
Jorma, olet tanssinut meidän kaikkien sydämiin.
Jorma, mikä tanssi ei jää Sinulta tanssimatta? Ja mikä onkaan laulu, joka Sinun sydämessäsi soi?

Kerrot olevasi utelias. Uteliaisuutesi elämään hehkuu Sinusta.
Hehkusi tulee esille Taiteilijan valovoimalla.
Olen huomioinut kuinka hehkusi voima täyttää tyhjän tilan.Olen jo vuosia ihmetellyt voimaasi täyttää niin
konserttisali, ravintola, tori,
 hetki, tunti, viikko
omalla karismallasi.
Karismaattinen hehkusi tulee sisältäsi.
Sinä olet yhtä kuin karisma.

Olen vuosien varrella saanut nauttia chansonejasi,  luomiasi performansseja
ja tarinoitasi tanssista. Olet ollut Taiteilijana osana luomassa sävyjä elämäni tunnejälkiin.
En ole ainoa, jota karismasi on koskettanut.
Sinulla on taianomainen voima, joka on Sinulla sisälläsi.Taikavoimasi hehkuu valovoimaisesti ympärillesi.
Mistä Jorma taikavoimasi olet saanut ja millä pidät taikavoimaasi tulessa?
Sinä saat omalla taikavoimallasi ihmiset laulun, tanssin, koko taiteen avulla eloon.
Ilman tällaista eloa ei olisi elämää.
Ilman elämää ei olisi taidetta.
Ilman taidetta ei olisi elämää.
Elämä on taidetta.
Ja Jorma, Sinä olet elämän taidetta.


Kuopion taivaan alla Sinua odottaen,
Kirsi


Sous le ciel de Paris - Pariisin taivaan alla
18.03.
Kuopion Musiikkikeskuksella

Kuopion Musiikkikeskuksella Sous le ciel de Paris - Pariisin taivaan alla 18.03.2016 http://www.kuopionmusiikkikeskus.fi/web/musiikkikeskus/maaliskuu/-/asset_publisher/b0Vg/content/---tapahtuma_20160318_draamakonsertti

Kuopio Tanssii ja Soi 15.-21.06.2016 http://www.kuopiodancefestival.fi

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Katutanssin kiemuroita


Ilmoittauduin tanssiviikon aikuisalkeisiin Street styles -katutanssikurssille vähän ilkikurisella mielellä, varmana siitä, että olisin siellä niin sanotusti oman mukavuusalueeni ulkopuolella. Siitä huolimatta odotin malttamattomana mitä kokemus toisi tullessaan; enkä vähiten rytmistä musiikkia ja tanssin iloa, jota kurssin esittelyssä painotettiin.

 Opetus lähti liikkeelle 70-luvulta, jolloin slumminuoriso oli vanhempiensa salsa- ja chacha-askeleisiin kyllästyneenä lähtenyt kehittämään omaa tanssityyliään kadulla. Tanssin opetuksen lomassa tuli kiinnostavaa tietoa tyylilajin historiasta ja kehityksestä. Ensimmäisenä iltanamme musiikin syke sytytti heti ensi tahdeista ja aloitus tuntui kivalta. Tekniikkaa opeteltiin yksittäisinä liikkeinä, joista tutuinta oli kai naruhyppelyn imitointi ilman narua. Kun niitä alettiin yhdistellä askelkuvioiksi, haasteet kasvoivat tuntuvasti. Selvisin sarjasta kuitenkin joten kuten. Tuntui lohdulliselta lukea vierelläni tanssivan Tarjan ajatuskuplat:

 ”Välillä on hyvä haastaa oma keho ja mieli uuden äärelle. Tällä kertaa itselle vieraamman tanssityylin kautta muistin taas, miten uuden oppiminen herättää monenmoisia tunteita ärsytyksestä riemuun. Se vaihe, kun liikkeitä yksittäin harjoitellen osaa ne varsin mukavasti, mutta sarjassa nopeasti tehtynä jää jammailemaan aivan omiaan. Herkistävää, sanoisin. Mutta mikä riemu, kun saa liikesarjan kohdilleen edes kertaalleen tai näkee, miten oma keho alkaa oivaltaa itselle uuden tanssityylin liikekielen! Kun pääsee musiikin vietäväksi, fiilistelemään  – on se vaan hienoa. Parasta on se hetki, kun huomaa, ettei ajattele mitään. On vain musiikki ja liike. Ja hymy”.

Sunnuntaina luvassa oli lockingia...ai siis mitä? Tämän liioitellun liikekielen innoittajina tuli esille erinäisiä sarjakuvahahmoja: Mikkihiiri, Bart Simpson ja Scooby-Doo – omissa ajatuksissani tunnistin lonkkaan nojailusta ja poseerauksista myös Uuno Turhapuron! Sam-setä osoitteli sormella ja Muscle man esitteli hauiksiaan. Steppi sai kunnianosoituksen Skeeter Rabbit –muuvissa. Oma tyylini sen sijaan edusti Mummoankkaa...Kaboom! Tunnin edetessä putosin kärryiltä pahemman kerran ja päädyin tarkkailijaksi salin takaseinälle. Taitavasta opettajasta huolimatta päätin katutanssikokeiluni tähän iltaan, rohkenematta enää ottaa selvää niistä tyyleistä, jotka jäivät kahdelle viimeiselle kurssi-illalle. Yhdyin silti kurssikaverini pohdintaan:

"Onneksi iän myötä armollisuus itseä kohtaan on lisääntynyt ja askeleiden sotkeentuessa panostaa sujuvasti ilmaisuun. Kaiken aiemmin koetun ja harrastusten kautta harjoitellun sai siirrettyä tännekin: improvisaatiosta taijiin ja Aku Ankan ääressä vietetyistä lukemattomista tunneistakin oli hyötyä. Helpotti kummasti yhden locking-askelluksen hahmottamista. Tanssiin saa linkitettyä tanssityylistä riippumatta koko elämän, jos sen niin tahtoo kokea. Minä tahdon.
Ja tahdon olla ensi kesänäkin mukana Kuopio Tanssii ja Soi -viikolla. Osallistujana, katsojana, kenties talkoolaisena. Näitä elämyksiä tahtoo lisää. Tanssikurssit, BoxeBoxe by Käfig Dance Company, J-P Piiraisen Nordic Guitar Music, ystävät ja uudet tuttavat kurssien myötä - tapahtuma tanssii ja soi kropassa vieläkin”.

Kyllä! Kysyt varmaan, mitä mummeli ylipäätään lähti hakemaan katutanssikurssilta? Keski-ikäisen kapinaa? Pätemisen tarvetta? Vaikea sanoa. Mieleen ja kehoon jäi koetusta niin vähän muistoja, että siitäkin tiedän miten vieras tuo tanssilaji itselleni oli. Onhan onnistumisen iloa tullut monen muun tanssin pyörteissä ja tulee tästäkin. Olisi aika koomista, jos sama laji istuisi sekä nuorisolle että heidän vanhemmilleen. Vaikkakin tanssiparketilla monen kasvoilta häviää hetkiseksi kymmenen vuotta, kun vain uskaltaa heittäytyä musiikin ja rytmin vietäväksi. 
Näin ollen, Mark Twainia (ja toista tanssivaa Tarja-ystävääni) lainaten, oli tyyli mikä hyvänsä: ”Dance like nobody's watching; love like you've never been hurt. Sing like nobody's listening; live like it's heaven on earth”.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

En kysy mitä baletti on ilman minua vaan mitä minä olisin ilman balettia?

Tutu ja Ballerina Koponen

Harvoin jännitän yhtä paljon kuin nyt.
 Jokaista varvasta ja piiloutunutta lihastani jännittää
ja korvissani kuplii.
 Aika kohdata yksi peloistani: minä ja baletti.
 Tai en minä balettia pelkää vaan itseäni.
Tai tarkemminkin pelkään omaa kehonhallitsemattomuutta, ryhdittömyyttä.
Balettia olen kyllä vuosia jo kantanut sydämessäni nautiskelijan eli katsojan roolissa  nauttien upeista esityksistä ja esiintyjistä  sekä  Kuopiomme Musiikkikeskuksella että jopa muualla Euroopassakin, mutta nyt on aika toimia itse oman henkisen lavan esiintyjänä. 
Oma kehonhallinta ja oman kehon mittojen hyväksyminen ei ole kuulunut vahvuuksieni listalle koskaan aiemmin 36 vuoden historiani aikana kunnes nyt arvostan ja nautin äitiyden muokkaaman kehoni terveydestä ja kehon liikkuvuudesta. Tietysti liikkuvuuskin on suhteellista.

 Nyt on tullut aika tuntea syvemmin baletin kauneutta sulautuen itse mukaan Kuopio Tanssii ja Soin aikuisbaletin alkeet kurssille. Astun ihka oikeaan tanssin harjoittelumaailmaan ensimmäistä kertaa: isot peilit, tangot ympäri salia aivan kuin tanssielokuvissa, joustava nariseva lattia, wannabe ballerinoja useita ja ihka oikea pianisti: wau! Ja tupla wau kokeneelle opettajallemme Arja Tervolle. Ryhdikkäänä, jämäkkänä ja iloisena keijukaisena Arja ohjaa meidät alusta pitäen ja jopa kädestä ja vatsasta painaen oikeisiin asentoihin. Jopa välillä kuulen hänen murinan vieressäni kun plösähdän ryhdittömään asentoon. Jokaisen asennon hän saa näyttämään kevyeltä ja helposti toteutettavalta, mutta jotain kummaa toteutuksen helppoudessa tapahtuu (ei tapahdu) omassa asennossani.


Ennen kurssia ajattelin ajan riittämättömyyttä, 3 x 75min, saadakseen kosketusta baletin alkeisiin mutta tuntien jälkeen tunsin sekä kehossani että mielessäni saaneeni paljon. Sain baletin alkeiden mukana ryhtiä ja jämäkkyyttä sekä iloa silmiini. Tärkeimmäksi tunnen saaneeni kurssista vahvistuksen rakkauttani balettia kohtaan. Kurssin jälkeen en kysy mitä baletti on ilman minua vaan mitä minä olisin ilman balettia? 

Baletin maailmaan en sukeltanut yksin vaan sain nauttia kurssista yhdessä kahden kauniin Kuopion Hyvinvointilähettiläs Ballerinan Reetan ja Kirsi  Tähden kera. Yhdessä oli ihanaa jakaa baletin tuomaa iloa ja tuntemuksia.


Ballerina Koponen, Ballerina Martikainen, Ballerina Tähti ja Opettaja Tervo



Ballerina Reetta Martikainen
Saanko luvan esitellä Ballerina Reetta Martikaisen ja hänen ajatuksiaan kurssistamme: " Kun tuli tilaisuus osallistua Kuopio Tanssii ja Soin aikuisbalettikurssille, niin tartuin heti tilaisuuteen. Vajaa kymmenen vuotta ruosteessa ollut tanssijalka alkoi heti vipattamaan ja ajattelin, että olisi niin hienoa päästä jälleen hetkeksi baletin maailmaan. Onni suosi minua ja pääsin osallistumaan kurssille. 
Olen harrastanut kotipaikkakunnallani vajaa 15 vuotta tanssia ja myöskään baletti ei ole jäänyt tuntemattomaksi tanssilajiksi. Kaivelin vanhat ja monia tanssitreenejä nähneet mustat harjoitustossuni laatikosta ja sovitin niitä. Sopivat edelleenkin jalkaani täydellisesti, kuin hansikkaat. 

Tunneilla käytiin perusteellisesti läpi baletin perusteita. Lihastyötä, hyvää ryhtiä, pään asentoa, käsien asentoa.. Olin innoissani!  Oli hienoa käydä läpi baletin syvintä olemusta lihasryhmittäin, pilkkua viilaten. Etenimme sopivaan tahtiin ja kurssilla oli sopiva määrä osallistujia. Opettaja oli ammattitaitoinen, kannustava, rento, mutta sopivan vaativa ja perusteellinen. Ja mikä upeinta: tunnilla oli pianisti! Muistan joskus nuoruudessani ajatelleeni balettitunnilla, että mitä luksusta olisikaan, jos tunnilla olisi oikea, ihka elävä pianisti! 
 
Reetan tanssitossut

Edelleenkin baletissa pidän eniten tangossa tehtävistä sarjoista. Lattiasarjat ja hypyt ovat haastavia ja vaativat hyvää tasapainoa, vartalonhallintaa ja tarkkuutta. Kurssi oli erinomainen ja opetus ensiluokkaista. Kuljen taas hetken hieman ryhdikkäämmin ja tukilihaksia ajatellen! Seuraavaa kurssia odotellen! "

Ballerina Kirsi Tähti ja opettajamme Arja Tervo
Ja kolmantena saanko luvan esitellä Tähti Ballerinamme Kirsi Tähden tunteita baletin maailmasta: "Olen kropaltani perusjäykkä, koordinaationi on enempi vähempi toispuoleinen ja käsien ja jalkojen yhtäaikaiset liikkeet vaikeita. Tanssi on aina ollut minulle haasteellista ja tullut tutuksi vasta aikuisiällä lähinnä ryhmäliikuntamuotona. On tullut kokeiltua zumbaa, sh’bamia ja bodyjamia. Niistä haasteellisin bodyjam onkin yllättäen vienyt minut mukanaan ja kuuluu nykyään lempiryhmistunteihini joogan ohella.
En ole ollut koskaan innokas penkkiurheilija, mutta on edelleen kaksi urheilulajia, jotka saavat minutkin pysähtymään katsomoon. Toinen niistä on taitoluistelu ja toinen baletti. Niin kaunista, sulavaa ja kevyttä, kuin musiikkia itsessään. Kumpaakin lajia olen tähän saakka tyytynyt vain ihailemaan vierestä. Kun aikuisbalettiin tarjoutui kokeilumahdollisuus hyvinvointilähettilästouhun ja Kuopio tanssii ja soin myötä, tuli kuitenkin #lupa innostua. Oppisinko minäkin jotain baletista vielä aikuisiällä? 
Ja opinhan minä. Päällimmäiseksi mieleen jäi monesta muustakin lajista tuttu keskivartalon merkitys lihashallinnassa. Vatsalihaskorsetti pitää balleriinan paketin kasassa pakaroiden ja lapojen tuella. Kaikkia näitä lihasryhmiä tarvitaan ihan vain perusasennossa seisomiseen, joka sekin käy jo pelkästään ”pidäteharjoituksesta” ja tällä en tarkoita pelkästään hengityksen pidättämistä, vaikka hengittäminen aloittelevalta balleriinalta usein unohtuukin. Tähän kun vielä lisätään pään nosto pois pilkkiasennosta ja katse kohdistettuna muualle kuin lattiaan, voi balleriinan askellus alkaa: energian suuntaus kohti korkeuksia juurtuen välilä maahan ja sivuille levittäytyen. Hitaita ja hallittuja liikkeitä, mutta ah niin tehokasta lihaskuntotreeniä, minkä todellakin huomaan kolmen päivän kurssin jälkeen kipeytyneistä lihaksista. Kurssin aikana juttelin Arja-open kanssa myös jalkojen huollosta. Välineiksi jalkahuoltoon riittävät jumppakuminauha ja tennispallo. Kuminauhan avulla venytetään varpaita vuoroin koukkuun ja suoraksi ja tennispallolla rullaillaan jalkapohjia. Toimivia harjoitteita ihan kaikille. Kramppaileviin jalkapohjiini Arja suositteli myös avojaloin kävelyä. Muistin, että kaapissanihan lojuvat käyttämättömät paljasjalkakengät, jotka heti kurssin päätteeksi kaivoin esille ja käyttöön. Näillä keleillä kun tuo avojalkailu ei kuullosta kovin houkuttelevalta. Summasummarumina aikuisbaltista jäi oikein positiivinen fiilis. Tiedäpä vaikka joskus vielä menisin balettikurssille uudestaankin. "


Kuvat Kirsi Koponen
Ryhmäkuva Ballerinoista Una Sutinen

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Kuopio tanssii ja soi Gaala

Kohta on puoliyö, eikä nukuta. Ajatukset pyörivät illan tapahtumissa. Se oli vahvasta tunteesta toiseen vaeltamista. Enpä ole ennen ollutkaan yhden illan aikana samanlaisessa tunteiden ja elämysten vuoristoradassa. Istuimme toisessa rivissä, joten näimme todella hyvin esiintyjien ilmeet ja pienetkin liikkeet. Ehkä lähellä esiintyjiä ja esitystä istuminen veikin niin vahvasti mukaan tunteisiin ja tarinoihin. Kuopio tanssii ja soi tarjosi tämän lähes pökerryttävän kokemuksen Gaalassaan.

Ensimmäisenä esiintyi hurmaava ja niin taitava Dennis ”Ätä” Nylund. kapellimestariparodiassaan. Uskomatonta miten kevyesti, ilmeikkäästi mies liikkui ja miten paljon voi ilmaista sanoitta.   
Toinen esistys oli Andrea Miltnerován esittämä teos Magnetic Ballerina. Hänen haastattelunsa on Kuopio tanssii ja soi sivulla, ja siinä hän toivoo, että yleisö tulee katsomaan hänen teoksiaan avoimin mielin ja antaa mielikuvituksen virrata.

Esityksessä ilmeetön tanssijatar seisoi suurimman osan ajasta lähes paikoillaan liikuttaen käsiään ja kehoaan konemaisesti. Taustalla pauhasi kova, kirskuva ja rämisevä musiikki, joka tuntui peittävän alleen kaiken järjellisen ajattelun. Musiikki määräsi pakonomaisilta näyttävien liikkeiden tahdin. Ajoittain käsien kuviot olivat kauniita ja jäin ihailemaan tanssijattaren taitavuutta ja notkeutta, mutta esitys imaisi minut mielikuviin pakko-oireiden ja vaikean ahdistuksen kanssa elävän maailmasta. Esityksen lopussa  jotain räsähti rikki, lavalle jäi vain valkoinen kaunis tutu, joka oli hetkittäin lepattanut herkkinä perhosensiipinä tai loistanut puhtaanvalkoisena kukkasena. Minne katosi ihminen ja ihmisen mieli! Esitys oli nimensä mukainen, magneettinen. Tunteeseen jäi kiinni, jopa niin, että se häiritsi hieman seuraavaan esitykseen keskittymistä. Onneksi se oli Will Funk For Food, huima locking-tanssiryhmä. Nauravaiset, taitavat tanssijat toivat iltaan tanssin iloa, osaavaa rempseää liikettä, vauhtia ja valloittavaa miesenergiaa. 

Seuraavaksi mentiin taas erilaiseen tunteeseen. Flamencotanssija Kaari Martinin Korppi ja kello oli syvästi koskettava kaikessa rujoudessaan. Esitys palkittiin Madridin flamencokilpailussa 2012 parhaasta soolokoreografiasta, musiikista ja puvustuksesta. Eikä ihme, esitys oli erikoinen ja lumoava. Ja juuri kun siitä oli toipumassa, tuli lavalle taas ihana Dennis Nylund. Televisiossa oli joku vuosi sitten ohjelma Pakko tanssia, jossa hän oli tuomarina ja esitti siinä nuoren miehen treffeille valmistautumisen. Esitys oli uskomattoman hieno, kyyneliin saakka. Kävin katsomassa sen netissä useita kertoja ohjelman jälkeen ja nyt sain nähdä sen livenä. Olin vieläkin aivan lumoutunut. (Esityksen löytää edelleen youtubesta taiteilijan nimellä). Lopuksi mentiin taas syvempiin vesiin Kansallisbaletin, esitietojen mukaan energiseen ja räjähtävään teokseen Spazio-Tempo ja juuri sellainen se olikin. Melkein hengästytti pelkkä katsominen ja välillä henkeä lähes salpasi tanssijoiden notkeus ja taitavuus.
Illassa oli uskomattomia koreografioita ja tanssitaiteilijoita, jotka ovat kehittäneet monipuolista elämänlahjaansa ja jakavat sitä meille vahvasti vaikuttavina elämyksinä. Musiikin ja tanssin tarkoitus on herättää ihmisissä tunteita ja tuntemuksia, aikaansaada uusia näkökulmia, vaikuttaa, ravistella ja ties mitä ja siinä Gaala-ilta onnistui erinomaisesti. Vieläkin puhalluttaa.

Yhteiset tuntomme ja ajatuksemme gaalan upeista esityksistä kirjaili Tuula – Tuula, Riikka, Sari ja Henna
 
 

 

 

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Jammailua pikkuväen puistojameissa

Kun Kuopio tanssii ja soi, on sitä miltei mahdotonta olla huomaamatta - ja hyvä niin. Festareiden ilmaisohjelmakin on huikean kattava ja tarjontaa on hyvin erilaisille kohderyhmille. Tätä ilmaista ja helposti lähestyttävää ohjelmaa kävi testaamassa myös allekirjoittaneen pikkuväki, nimittäin pikkuväen puistojameissa Brahen puistossa.

Puistoon oli kokoontunut runsaasti värikästä lapsiväkeä, ikähaitari taisi huidella muutamasta kuukaudesta alakoululaisiin (vanhemmat tietysti lisävarusteinaan). Nurmialueella ihanan reippaat ohjaajat Maija Mämmi ja Riikka Tolonen ottivat muutamakymmenpäisen nappulajoukon tolkusti haltuun ja tällä kertaa päästiin seikkailemaan viidakkoon. Vauhdikas lapsiryhmä liikkui milloin apinan tavoin heilahdellen ja milloin lintuna liidellen.



Joka kerta vaihtuva teema liikuttaa lapsia luovasti ja hauskasti ja tuokio on suunniteltu niin, että eri-ikäiset lapset voivat olla hyvin mukana. Oma kaksivuotiaani jännitti välillä mukaan yhteistanssimista, mutta niinä hetkinä, kun äidin syli oli liikkuvaa lapsilaumaa parempi osallistumispaikka, katseltavaa ja kuunneltavaa kuitenkin riitti! Ja kotona olikin sitten paljon puhuttavaa...

Jamiaika on monelle lapsiperheelle sopivasti aamupäivällä kello 10-10.30 ja jammailemaan pääsee joka päivä aina tiistaihin 16.6. asti. Sadesäällä puistojamit pidetään Musiikkikeskuksella. Me suunnistimme jamien jälkeen vielä torille, ilmaisohjelmallisuuksiin sielläkin. Kiitos Kuopio, kun tanssit ja soit!