tiistai 18. lokakuuta 2016

Kuinka yllättää vaimo?

Perheessämme on tänä vuonna sellainen järjestely, että vaimokulta suuntaa työelämän pyörteisiin osaksi viikkoa, jolloin meikäläinen saa toteuttaa itseään koti-isän roolissa. Koti on usein päivän jälkeen sen näköinen, että paljon on ehditty lasten kanssa puuhailla ja ruokaakin on keittiön räjähtäneisyydestä päätellen valmistettu.


Kuva - Riikka Pikkarainen

Toki päivän mittaan on koti-isälläkin aina jalo yritys laittaa tavaroita järjestykseen ja tarttua imurin varteen. Parempi puolisko olisi kiva yllättää putipuhtaalla kodilla työpäivän jälkeen, mutta kuinka onnistua, kun 3- ja 1-vuotiaat vintiöt pitävät huolen siitä, että kaaos pysyy yllä, vaikka kuinka puunaisi.

Kuva - Riikka Pikkarainen
Kodin siivoaminen kunnolla vaimon ollessa töissä vaatisi lasten lukitsemista pihavarastoon ja se aiheuttaisi todennäköisesti pitkäaikaisia traumoja ja lastensuojeluilmoituksen. On siis keksittävä jotain muuta.

Yhteistyökumppaniksi siivousyllätyksen järjestämiseen lupautui siivous- ja muuta kotiapua tarjoava Stella. Minä hävisin lasten kanssa leikkipuistoon ja Stellan reippaat siivoajat Tiina ja Jenna pistivät tuulemaan kodissamme.


                                                  Kuvat yllä - Riikka Pikkarainen

Puolessatoista tunnissa tavarat olivat löytäneet paikkansa ja pölypalleroiden tilalla leijaili vastaluututun lattian raikas tuoksu. Sen sijaan, että olisin hieman kireänä koettanut saada kotia kuosiin, sain keskittyä lasten kanssa olemiseen heidän ehdoillaan.

Jännittävintä oli tietenkin se, huomaako parempi puolisko mitään erityistä kotiin palattuaan."Oho! Ootko sä siivonnut täällä?" oli ensimmäinen kodin siivoukseen liittyvä kommentti. Kovin mielelläni olisin toki ottanut kunnian putipuhtaasta kodista omalle kontolleni, mutta rehtinä miehenä kerroin, etten tästä ihan ilman apua olisi selvinnyt.

Vaikka lapsukaisten avustuksella aika nopeasti saimme kaikenlaista tavaraa taas leviteltyä sikin sokin sinne tänne, kuului siivouksen tuottamia riemunkiljahduksia pitkin iltaa: "Peilitkin kiiltää! Ja hanat". 

Ehkäpä jatkossakin voisi silloin tällöin helpottaa arkea ja värvätä siivousapua.

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Terveyttä ruuasta! Nyhtökaura- ja Tempe


Etualalla valmistamani lupiinitempe pihvit avokadon, salaatin ja chilikastikkeet sekä majoneesin kera. Kuvassa myös täytetyt munakoisot, paahdettu kukkakaali ja kookos-limekastike, juuresraastepihvit, nyhtökaurapyörykät ja härkkispihvit!

Lähdin avoimin mielin Kansalaisopiston ruokakurssille tutustumaan Nyhtökauraan ja muihin raaka-aineisiin, jotka lisäävät terveyttämme. Nyhtökaurasta olin kuullut ja nähnyt vilauksen kaupassa, mutta koskaan en ollut vielä maistanut ennen tätä kurssia. Nyhtökauran saaminen marketeista on vielä haasteellista, koska lähetys viedään käsistä. Kysyntä on kovaa. Tempe oli minulle ihan uusi tuttavuus.

Nyhtökauraan kannattaa ehdottomasti tutustua!

Nyhtökaura on kasviproteiinia, miellyttävän makuinen ja monikäyttöinen. Koostumus on murea. Sitä voi  käyttää moniin ruokiin, jotka ehkä aiemmin valmistit jauhelihasta, kanasta tai soijasta. Makuvaihtoehtoja on kolme. Nyhtökaura sisältää tarpeellisen määrän kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Aminohapot ovat tärkeitä elimistömme rakennusaineita. Niillä kaikilla on omat roolinsa ja tehtävänsä solujen ja koko ihmisen hyvinvoinnissa, tärkeimpinä lihasten ja luuston terveys.





Toisin kuin eläinproteiinit, nyhtökaura sisältää myös ruoansulatukselle erittäin tärkeää ravintokuitua, josta suurin osa on erityistä, sydänterveyttä edistävistä ominaisuuksistaan kuuluisaa kauran liukoista kuitua, beetaglukaania. Myös nyhtökauran rasvahapot ovat lähtöisin kauran omasta öljystä ja rypsiöljystä.


Terveyttä ruuasta!




Kun tehdään yhdessä, voi syntyä uskomattomia herkkuja!

Tempe on runsaasti proteiinia sisältävä, helppokäyttöinen kasvisvalmiste. Sen rakenne on tiivis ja se on hyvin monikäyttöistä. Tempestä valmistat aterian helposti ja nopeasti: pilko, paista ja mausta. Tempe on arkiruokaa Indonesiassa, jossa soijatempellä on jo tuhatvuotiset perinteet. Muualla maailmassa tempe on vasta tulossa tunnetuksi. Palkuaisen tempet valmistetaan suomalaisista palkokasveista: herneestä, sinilupiinista ja härkäpavusta. Palkokasvit ovat erinomaisia valkuaisen eli proteiinin lähteitä. Kaura, tattari, hamppu ja pellava sopivat papujen seuraan.

Alkuvalmisteluihin kannattaa käyttää aikaa!

Meitä kurssilaisia oli paikalla täyden kurssin verran. Tämä on osoitus varmasti siitä, että terveellinen ruoka kiinnostaa entistä useampaa ja oma terveyden lisääminen ruuan kautta on muodostunut meille tärkeäksi. Ei ole ihan sama, mistä saamme polttoaineemme. Itselleni ruuan merkitys on korostunut viime vuosina ja olen tietoisesti muuttanut ruokavaliotani. Käytän enemmän aikaa ja selvitän, mitkä ovat hyväksi minulle ja ennen kaikkea myös lapsilleni.   

Minä pääsin tekemään näitä!

Alkuluennon ja ohjauksen jälkeen pääsimme tositoimiin, köökin puolelle valmistamaan illan menyytä. Kävimme yhdessä reseptit läpi, jotta työhön tarttuminen olisi helpompaa. Tiimimme oli huikean innostunutta ja jokainen auttoi toinen toistamme. Kaikki sujui mutkattomasti naurun ja yhteisen innostuksen saattelemana. Minä pääsin tekemään kaalisalaattia eli coleslawta ja lupiinitempeä. Tempe oli minulle aivan uusi raaka-aine. Uskon että tempeä tarttuu kaupasta mukaani jatkossa, mutta sen käyttömahdollisuuksiin täytyy hieman vielä tutustua lisää. Nyt marinoin sen tomaattipestolla. Kaalisalaatin maustaminen mintulla oli ihana makuyhdistelmä. Enpä olisi itse hoksannut laittaa.

Ruoka yhdistää! ilta mukavassa seurassa...

Kansalaisopistoista löytyy paljon mm. erilaisia ruokakursseja. Varmasti jokaiselle joku mieleinen. Käy tutustumassa Kuopion kurssitarjontaan www.kansalaisopisto.kuopio.fi

www.versofood.fi
www.goldandgreenfoods.com
www.tempe.fi
Ihanat herkut odottaa syöjäänsä...kiitos opettajalle & kurssitovereille!

...minä lähden metsästämään nyhtökauraa :) Riikka

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Puijonnokka - retkellä Puijon nenänpäässä



Rakas ystäväni joka on jo vuosia asunut Helsingissä kehui kesällä kuinka huippu paikka Puijonnokka on käydä lasten kanssa. Minä kuuntelin hämilläni. Olen asunut Kuopiossa vuodesta 2005 lähtien, mutta kyseinen paikka on kokonaan käymätön kuten moni luontokohde täällä Kuopiossa. Olen ummikko omassa kotikaupungissa (kuinka noloa). Lapsemme ovat paljasjalkaisia kuopiolaisia, joten minun tehtävä on opettaa heille kuinka mahtavassa kaupungissa he saavat asua. Ehkä opin siinä itsekin samalla jotain ja nolouskerroin vähenee.

Tästä startataan: Aaro J. Jalkasen muistomerkki Puijonsarvessa on hyvä maamerkki. (62°56'20.6"N 27°38'35.4"E)

Retkelle Puijonnokkaan on helppo startata Puijonsarvesta Aaro J. Jalkasen muistomerkin kohdalta joka sijaitsee Puijonsarven tien varrella. Muistomerkkiä vastapäätä tien toisella puolella on levike minne saa helposti laitettua auton parkkiin. Tullessamme paikalle olimme ensimmäisiä, mutta lähtiessämme oli jo kuusi muutakin autoa parkissa. Kävelyreiteistä laavulle voi valita joko leveän ja tasaisen hiekkatien jota pitkin lastenrattailla pääsee perille erittäin helposti tai suoraan eteenpäin mäntymetsän läpi metsäpolkua pitkin. Omille lapsille metsäpolku oli se ykkösvaihtoehto. Puijonsarven suunnasta kävelymatkaa on n. 800 metrin verran, joten matka taittuun nopeasti. Laavulle pääsee myös Puijon tornilta jolloin matkaa tulee noin 3,5 kilometriä suuntaansa.

Läpi mäntymetsän..


..ja kuusikon
Perillä!
Laavulta löytyy puuliiteri, joten omia puita ei tarvitse kuljettaa mukana. Olin varannut mukaan tulentekovälineet, mutta nuotion sytytys oli jo käynnissä kun tultiin paikalle. Puut olivat kuivia, joten sytyttäminen kävi nopeasti. Kuulin samalla, että Neulamäessä Vuorilammen laavulla polttopuut ovat kosteampia, joten pari kuivaa kalikkaa kannattaa ottaa mukaan nopeuttamaan sytyttämistä. Kiitos vinkistä!

Puijonnokan laavun ohi kulki tasaiseen tahtiin ihmisiä ja osa pysähtyi makkaranpaistoon ja nauttimaan maisemista. Nuotiopaikka on reilun kokoinen, joten makkaraa paistamaan mahtuu useampi ryhmä kerralla. Lapset viihtyivät hyvin tutustuessaan ympäröivään metsään ja yrittäessään viritellä leikkejä muiden lasten kanssa. Laavulta löytyy myös kuivakäymälä, mistä iso plussa varsinkin kun lasten kanssa liikkuu.


Paluu autolle meni vauhdikkaasti alamäkeä kävellessä. Minusta ja lapsista tämä oli huippu paikka! Tänne tullaan uudestaan ja ehkä ensi kerralla Puijo tornin suunnasta pidempää reittiä pitkin.


Mitkä ovat sinusta käymisen ja näkemisen arvoisia paikkoja Kuopiossa? Minne lasten kanssa seuraavaksi?

Kuopion liikunta- ja ulkoilukartat
Puijon alueen opaskartta


sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Pelastusopistolta valmistuu arjen sankareita! He ovat aina paikalla, kun heitä tarvitaan.


Kävin tutustumassa pelastusalaan ja toimintaan eilen lauantaina 1.10.2016 Kuopion Pelastusopiston Avoimissa ovissa. Tässä sinulle tunnelmapaloja kuvin! Erittäin hyvin järjestetty tapahtuma. Kiitos Alipäällystökurssi 40, joka oli päävastuussa päivän sujumisesta. Ilma oli loistava, opasteet ja järjestelyt toimivat & lapsille oli mukavaa ohjelmaa. Live näytökset Pelastusopiston harjoitusalueella olivat mielenkiintoisia.

Muistathan ladata puhelimeesi 112 SUOMI-sovelluksen! Sen avulla hälytyskeskus pystyy paikantamaan sijaintisi automaattisesti ja avunsaanti nopeutuu!





Muistutettiin kuinka tärkeää on tuntea kodin tai vaikkapa kesämökin poistumistiet/varapoistumistiet. Lisäksi varmistaa, että kaikki kiinteistössä olevat ovat näistä tietoisia.










Temppurata pikkupalomiehille! Palkinnoksi sai kunniakirjan ja kypärän. 









Matkalla harjoitusalueelle! Kaikki viisi bussia olivat ihan täynnä. 
Kaikkiaan 10 bussilastillista sai nähdä esitykset päivän aikana. 




Harjoitusautoja... 





Lääkärihelikopteri saatiin paikalle! 








Muista pysyä kaukana erittäin myrkyllisistä savukaasuista, joita syntyy auton palamisesta! 











Mielenkiintoista oli päästä tutustumaan lääkärihelikopterin tiloihin ja varustukseen! 





Rauniokoirat tekevät arvokasta työtä. He pystyvät löytämään ihmisen omalla tarkalla hajuaistillaan. He ilmoittavat haukunnalla, kun he aistivat ihmisen. Rauniokoiran koulutus kestää useita vuosia.








Tällä pikkukaverilla riitti rapsuttelijoita. Olet sankari omassa työssäsi! 





Välikahvittelua ja esitteiden selaamista! 











Rajussa kolarissa jälki on pahaa. Muistathan laittaa turvavyön ja lapsille kunnon turvaistuimet! 






Tutustuimme ambulanssiin ja saimme kuulla kuinka mitataan potilaan happisaturaatio. 










"Isi tule sinäkin halaamaan!"









"Arvaa äiti, mikä minusta tulee isona?" 
"No?" kysyin. 
"Palomies"