Vesijuoksuttaa!

VESIJUOKSU KEHITTÄÄ YLEIS-JA LIHASKUNTOA MONIPUOLISESTI!

Minä innostuin vesijuoksusta viime vuoden alkusyksynä ja nyt olen käynyt juoksemassa noin kerran viikossa ystäväni kanssa. Ystävän seura on ollut minulle ehdoton plussa. Aika kuluu siivillä, kun samalla saa vaihtaa kuulumiset. Juoksuaika meillä on ollut puolin ja toisin 60min. Minä juoksen, koska tiedän sen olevan hyväksi terveydelleni. Vesijuosta voi myös avovesissä, mutta se on minulla vielä kokeilematta. Minulle pienelle vilukissalle avovesi saa olla aika lämmintä ennen kuin uskaltaudun juoksuhommiin. 

Vesijuoksu kehittää hyvin yleiskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä, koska vedessä juostessa kaikki kehon suuret lihakset toimivat tehokkaasti. Tällöin syke on helppo nostaa ylös. Vedessä ollaan hartioita myöten ja juostaan pystyasennossa eteenpäin (Vesiliikuntainstituutti).

Vesijuoksun avulla voi parantaa lihaskuntoa kokonaisvaltaisesti, sillä vedessä juostessa elimistön lihaksia käytetään hyvin monipuolisesti. Vesi on noin tuhat kertaa tiheämpää kuin ilma, jolloin se toimii hyvänä vastuksena ja kehittää lihaskuntoa (Vesiliikuntainstituutti). Itse huomaan tehokkuuden viimeistään siinä vaiheessa kun nousen pois vedestä. Jalat ovat työtä tehneet oloiset ja hieman vetelätkin. Kokonaisolo ihanan virkeä.

Vesijuoksu on tehokasta, koska vesi vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön ja hermoston toimintaa ja auttaa pitämään yllä hormonitasapainoa (Vesiliikuntainstituutti).

Vedessä liikkuminen on tehokasta myös painonhallinnan kannalta, sillä ihminen kuluttaa vedessä energiaa huomattavasti enemmän kuin kuivalla maalla. Vesiliikunta lisää lihasmassaa ja kiinteyttää siten lihaksia (Vesiliikuntainstituutti).

Vesijuoksu auttaa

• ylläpitämään ja lisäämään lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta
• lisäämään hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä
• vähentämään lihasjännitystä ja parantamaan elastisuutta

Vesijuoksu sopii erityisesti

• ylipainoisille, koska vedessä liikakilojen kantaminen ei rasita
• alaraajojen nivelkivuista kärsiville, koska vedessä juostessa jalkojen nivelillä ei ole painoa
• niska- ja selkäkipuja poteville, koska vedessä juostaan selkärangan kannalta turvallisessa asennossa ja ilman suurta painovoimaa
• vammaisille, koska vedessä on helppo liikkua
• pitkäaikaissairaille, koska vesiliikunta parantaa monien oireita ja auttaa jaksamaan
• kuntoutujille, sillä vedessä voidaan tehdä tehokkaita harjoituksia tukirankaa kuormittamatta
• urheilijoille, sillä vesi antaa riittävän vastuksen 

(Vesiliikuntainstituutti)

TEHOA VOI SÄÄDELLÄ OMAN KUNNON MUKAAN!

(kuva Yhteishyvä-lehdestä)

Mitä nopeammin vedessä liikkuu, sitä enemmän vesi vastustaa ja sitä enemmän vesijuoksussa on tehoa. esijuoksu kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, jos vesijuoksija hengästyy riittävästi.

• Huonokuntoiselle riittää se, että juuri ja juuri hengästyy
• Terveysliikkujalle riittää sellainen teho, että "pystyy puhumaan puuskuttamatta"
• Kovakuntoisen tulee kuntoa kohentaakseen harjoitella ehkä lujastikin

(Vesiliikuntainstituutti)

Kannattaa käyttää sykeseurantaa, jotta oppisi oikean vesijuoksutehon. Tällöin pitää ottaa huomioon veden sykettä alentava vaikutus, jotta ei harjoittele niin paljon, että tulee ylikuntoon. Minun oma sykemittarini tykkää hävittää sykeyhteyden vedessä, joten on täytynyt edetä omien tuntemusten mukaan. Tykkään intervallityyppisestä menosta, jossa välillä mennään kevyemmin ja väliin spurtataan.

Ergonominen juoksutapa suojaa rasitusvammoilta Vesijuoksijan kannattaa opetella alusta lähtien hyvä juoksuasento. Ergonominen vesijuoksutapa ei aiheuta rasitusvammoja (Vesiliikuntainstituutti).

Vedessä juostessa kannattaa muistaa, että

• pää on pystyssä, selkä suorana ja lantio edessä
• hartiat ovat rennot
• leuka ei työnny eteen, jolloin niskakaan ei rasitu
• ylävartalo nojautuu hieman eteenpäin
• vatsalihakset ovat tiukkoina, mutta hengitystä ei kuitenkaan pidätellä
• pakaroita puristetaan kevyesti yhteen
• ei juosta istuvassa asennossa

Juostessa keskitytään polkemaan vettä jalkapohja edellä. Lonkka ojennetaan joka potkulla. Harjoittelua voi tehostaa aktiivisilla käsillä. Kädet pidetään 90 asteen kulmassa ja liikutetaan niitä suoraviivaisesti eteen ja taakse.

Vesijuoksua harrastavat käyttävät vyötärölle kiinnitettävää vesivyötä. Se auttaa pinnalla pysymisessä ja pystyasennossa liikkumisessa. Vyö ei tosin ole pakollinen.

(Vesiliikuntainstituutti)

Lähde; 

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti www.vesiliikunta.com 

Viime keväänä lähdin pitkästä aikaa ulos lenkille ja hämmästyin, kuinka tossu nousi odotettua kevyemmin. Olisiko vesijuoksu ollut tähän "syyllinen"... 

Näin talvella avantouintikin olisi ihanaa...mutta kun minua niin vietävästi paleltaa ;) Riikka

Kuopion uimahallien palveluista lisää:
https://www.kuopio.fi/web/liikunta-ja-ulkoilu/uimahallit