Lähdin mukaan Kuopion luonnontieteellisen museon järjestämälle sieniretkelle Neulaniemeen. Meidän oppaanamme toimi Luontopedagogi Mari Wikholm. Mari otti meidät ystävällisesti vastaan venesataman parkkipaikalla ja kertoi reitin, jota pitkin oli ajatus retkeillä. Meitä oli lähdössä mukavan kokoinen innostunut sienestäjä porukka. Mari ei luvannut isoja saaliita vaan tutustumista eri lajeihin. Ja totisesti niitä lajeja on. Niin paljon että jossakin vaiheessa olin jo ihan pää pyörällä.
Sieniretki voi alkaa... |
Sieniretken vetäjä Mari Wikholm, Kuopion luonnontieteellinen museo |
Matkaan pääsimme ja sukelsimme metsän siimekseen. Jo pian polun varresta löytyi ensimmäinen tunnistettava sieni. Mari kertoi yksityiskohtaisesti mistä sienestä oli kyse ja mitkä ovat sen tyypilliset tunnistettavat piirteet...sovimme että kun matkan varrelta löytyy mielenkiintoinen sieni, pysähdymme ja katsomme yhdessä mistä lajista on kyse.
Matkaa jatkoimme syvemmälle metsään. Huomasin että harjaantuneemmat sienestäjät bongasivat eri sieniä tiuhaan tahtiin. Alkuun itsestä tuntui että silmä ei ole tottunut löytämään sieniä tarpeeksi tehokkaasti. Mutta tämä taito kasvaa, kun kuljeksii metsässä ja malttaa mennä tarpeeksi hitaasti eteenpäin. Reitin varrelta löytyi tunnistettavia lajeja ainakin noin 20. Marilta löytyi uskomattoman paljon sienitietoutta. Hän on "kävelevä sienikirja" :) Yksi tärkeimmistä ohjeista oli "älkää poimiko valkoisia sieniä, mikäli ette ole ihan 100% varmoja lajista!" Hyvä muistaa! Sienimyrkytykset ovat onneksi harvinaisia.
Taulakääpä! Taula eli taulakäävästä valmistettu aine, jota käytettiin tulen sytyttämisessä tuluksilla. |
Sienikori voi näyttää myös näin hienolta! |
Retkemme kesti kokonaisuudessaan noin kolme tuntia. Aika meni siivillä. Tänä syksynä olen innostunut sienestämisestä ja olen huomannut että metsässä ajantaju jotenkin häviää. Sieniretkellä menee kevyesti pari-kolme tuntia. Metsä itsessään toimii myös hyvänä rauhoittumisen paikkana. On ihanaa käveleksiä mättäillä ja yrittää löytyy mm. kanttarelleja, suppilovahveroita, lampaankääpiä ja vaaleaaorakasta. Nämä ovat suosikkejani & herkullisia ruokasieniä.
Sienestämisessä hauskinta on juurikin löytämisen ilo!
Mesisieni! |
Metsässä eväät maistuu superhyviltä! |
Eilen kävin Puijon metsässä ja löysin pienen korillisen vaaleaaorakasta ja kanttarelleja. Iltapalaksi tehty muhennos maistui taivaalliselta ruisleivän päällä.
Muhennoksen ulkonäkö ei ole niinkään houkutteleva, mutta maku sitäkin parempi! |
Syysterkuin & kiitos Mari opastuksesta!
Riikka
Mukavaa, että viihdyit sieniretkellä :-) Eri lajeja taisi tulla reilusti yli 30 - laskin niitä äsken, ja pääsin pikaisellakin muistelulla jo 28:aan.
VastaaPoistat. Mari Wikholm
Kiitos korjauksesta :) lajikirjo on huikea tuolla metsässä!
VastaaPoista