keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Sshhh...-pilateksen tunnussävel

Hektisen työpäivän aikana hengitys muuttuu helposti pinnalliseksi. Huomio on samanaikaisesti yhdessä, jos toisessakin asiassa. Mieli laukkaa päässä risteilevien ajatusten tahtiin ja jossain vaiheessa huomaa, että sitä vaan unohtaa hengittää. Tai no, hengittäähän sitä, kun on pakko, mutta lähinnä vain pysyäkseen elossa. Ei hengitykseen oikeasti keskittyen ja sitä tiedostaen.

Pilates palauttaa yhteyden omaan keskukseen ja se tapahtuu ennen kaikkea hengityksen kautta. Sshhh...tarkoittaa pilatestunnilla paljon enemmän kuin, että nyt pitää olla hiljaa. Uloshengittäminen ääneensihisten pakottaa sekä keskittymään että ottamaan kehon pehmeiden kerrosten alla uinuvat syvät osat käyttöön. Pilates vaikuttaakin erityisen hyvin kehon syviin lihasryhmiin. Niihin, joita on ilman hengitystä vaikea havainnoida tai jännittää.

Marin tunnit kansalaisopiston pilatestunnilla alkavat aina samalla tavalla. Haetaan hyvä perusasento. Noin periaatteessa kuullostaa melkein itsestäänselvyydeltä, mutta onko sittenkään? Kuinka usein tulee oikeasti kiinnitettyä huomiota siihen, miten oikein seisonkaan? Onko paino jakaantunut tasaisesti molemmille jaloille? Miten kädet asettuvat vartalon vierelle? Entä pää? Keuliiko se, vai nouseeko se vartalon jatkeena kehon kruunuksi ylöspäin? Ja niin. Huoh... Se levoton mieli. Joko se kiirepäivän päätteeksi viimeinkin hetkeksi nukahtaa?


Marilta sataset sujuvat jo nauraen.

Kevään mittaan muutaman vuoden takaisen alkeiskurssin asiat alkavat palata vähitellen mieleen. Ou jeah. Sataset ja selän luonnolliset notkot. Alan päästä taas jyvälle. Muutamilla tunneilla käytetään apuna, vai pitäisikö ennemminkin sanoa lisähaasteena, rullaa. Minun lempparivempele. Love it. Niin monikäyttöinen. Samat liikkeet rullan päältä tehden saavat ihan uuden ulottuvuuden. Vierestä kuuluu "mätkähdys", kun vierustoveri luisuu rullalta matolle. Ääni saa aikaan ketjureaktion ja omakin keskittyminen herpaantuu hetkeksi. Ja mitäpä siitä voi muuta seurata kuin mätkähdys omalla matolla. Tasapainoilu näyttää tosi iisiltä, mutta käytännössä vaatii sekä keskittymistä että kehonhallintaa.




Minua pilateksessa viehättää erityisesti liikkeen työstäminen hengityksen kautta ja sitä kautta huomion keskittäminen kehon keskukseen. Liike kulkee aina navan ja sen takaosien kautta. Myös alati vaeltavan mielen on pilatestunnilla pakko pysähtyä. Elementit kuullostavat vähän samalta kuin joogassa. Kyllä, mutta pilates on jotenkin teknisempi ja suoraviivaisempi laji kuin jooga. Lisäksi suorittavampi, sanoisin. Taustafilosofioilla ei ole roolia, vaan tunnilla keskitytään puhtaasti tekemiseen.

Alkeistasolla pilates ei ole hikiliikuntalaji. Monella onkin tunnilla jalassaan villasukat. Jos siis haet sykettä kohottavaa ja nopeaa liikuntamuotoa, valitse joku muu. Mutta, jos haluat tutustua itseesi, pilates on hyvä valinta. Vaikka hiki ei ehkä tulekan, vaste tuntuu kyllä seuraavana päivänä jossain syvällä. Paikoissa, joissa ei lihaksia edes ajattele olevankaan. Pilates on myös laji, joka ei aukene ensimmäisellä eikä ehkä vielä toisellakaan harjoituskerralla. Minulla on tämän kevään jälkeen takana jo toinen kurssi ja tunnen vieläkin itseni aloittelijaksi. Toisaalta pilates on niin helppoa, että kuka tahansa pääsee siihen mukaan. Toisaalta se on laji, jossa riittää oppimista eliniäksi. Ja joogan tavoin harjoituksia voi tehdä melkein missä vain, kun perusasiat on opittu. Oman kehon paino harjoitusvastuksena kulkee aina mukana.


Yksi juttu vielä. Juuri nyt on oikea aika ilmoittautua kansalaisopiston syksyn pilatestunneille. Jotta ei käy niin kuin minulle nyt keväällä: parhaat ajat menevät muille. Tässä ei jahkailu kannata. Kevään kurssilla suuri haaste itselleni oli nimittäin ennättää töistä ajoissa tunneille, kun piti joutua jo puoli kolmeksi. Siispä kipin kapin kurssihakuun (linkki alla) ja ilmoittautumaan tunneille mukaan!

Kiitokset vielä Marille ja kanssaharjoittelijoille!

***

Lisätietoja:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti