Matka käy Taidetorille!

Kävimme heti kokeilemassa josko kala olisi napannut onkiimme. Mutta ei, ehkäpä syy oli siinä ettei meillä ollut matoa koukussa. Pelkkään koukkuunhan ne kalat harvemmin tarttuvat. Pääasia kuitenkin ettei syy ollut onkijoissa eikä varsinkaan ongissa. Viis saaliista...Taidetorilla nämä uniikit onget valmistuivat. Ne oli mieluiset kotiin vietävät. Bussissa ihmisiä hymyilytti, kun pojat istuivat onget sylissään.

                                                                                                                    Kesäpojat onkimassa!

Lähdettiin heti aamupäivästä katsomaan mitä Taidetorilta http://taidetori.com löytyy. Ensimmäiseksi suuntasimme askartelemaan. Sai itse valita, haluaako tarttua kangaskassiin ja loihtia siihen ihan ihka oman uniikin kuvituksen, sutia pensselillä ja päästää sisäisen Picasson irti tai esimerkiksi maalata hyrrän, maatuskan tai taitella paperia. Me valitsimme ensimmäiseksi maalaamisen. Pikkumies sai ohjaajan toimesta essun päälleen. Aamulla valittu valkoinen paita ei ehkä ollut paras valinta. Mutta ohjaaja iloisesti ilmoitti, että löytyy kyllä myös kangasvärejä, jos haluaa samalla omaan paitansakin tuunata. Meidän pienimmäinen innostuikin maalaamisesta niin, että meinasi naapurinkin teokseen sutia lisäväriä. Isommat pojat skippasivat tämän pisteen ja suuntasivat omatoimisesti onkia katsomaan. Opettajan opastuksella omat onget olivat pian testikunnossa.

uniikki hyrrä, maatuska ja taideteos!

maalaaminen on mukavaa!

Kello oli pian kaksitoista ja suuntasimme katsomaan Kuopion sirkuksen kesäsirkusta Capri Marinaan. Olemme viimeksi viime vuoden puolella nähneet pakkassirkuksen 30-v juhlashow:n. Voisipa jälleen todeta, että nämä sirkuslaiset ovat kyllä huikean taitavia, notkeita ja innostus huokui jälleen jokaisesta ohjelmanumerosta. Upeita kaikki! tällä kertaa haluan mainita erityisesti tyylikkään Taikuri Hannun. Hän on tämän vuoden Pohjoismaiden mestari. Isot onnittelut Hannu! http://www.taikurihannujuntunen.com.

Taikuri Hannu

Kuopion kesäsirkus

Olisipa huikeaa päästä ihmispyramidin huipulle!

Kiertelimme taidetoria ja nautimme tunnelmasta. Tarjolla oli ihania käsitöitä, joita oli

mukava katsella. Tällä kertaa mukaan vaan ei tarttunut mitään erityistä. Askartelupisteitä oli useampi ja varmasti jokaiselle lapselle ja lapsenmieliselle löytyy oma suosikki.

Tekisinkö oman auton

Pian useampi tunti olikin vierähtänyt ja kotimatka sai alkaa...On upeaa, että meillä täällä Kuopiossa on tarjolla tällaisia mukavia kesätapahtumia. Kannustan kaikkia osallistumaan! Satama paikkana on jo itsessään näkemisen arvoinen. Kiitos Taidetorin väki :)

 TAIDETORI 29.6.-3.7.2016 SATAMANKULMASSA

7. Taidetori  järjestetään Satamankulmassa ja Hapelähteen puistossa, Kuopion vierasvenesatamassa.  ohjelmassa on sirkusta, musiikkia, käsityöläisten kesätori ja työpajoja. Alueelle on vapaa pääsy, työpajoihin ranneke (9€). Työpajat avoinna joka päivä klo 10-16.

Joka päivä luvassa siis mukavaa tekemistä. Huomenna torstaina mukana myös vapaa-ajankalastajat opastamassa kalastuksen saloihin!

To 30.6.2016

Kallamarinan makasiini  klo 10.00 - 16.00

Käsityöläisten kesätori  
Rannekkeella työpajat: Maalaus, pelinteko, kassi, onki, askartelunurkka, jonkkapallot

Ilmaiset työpajat: Veneen maalaus, nikkarointi

Klo 14.00 Kuopion sirkuksen kesäsirkus/ 10 € /Capri Marina
Klo 15.30 Cafe Barok Kuopio taidetorilla, vapaa pääsy

*********************

Pe 1.7.2016

Kallamarinan makasiini klo 10.00 - 13.00

Käsityöläisten kesätori

Rannekkeella työpajat: Maalaus, pelinteko, kassi, onki, askartelunurkka, jonkkapallot

Ilmaiset työpajat: Veneen maalaus, nikkarointi
KIRJASTOFILLARI klo 10 -1 2 

Klo 12.00 Kuopion sirkuksen kesäsirkus/ 10 € /Capri Marina
Klo 15.00 Martti Suosalo: Luolamies, liput ennakkoon Satamankulmasta 29 € /  Tiketti Klo 19.00 Martti Suosalo: Luolamies, liput ennakkoon Satamankulmasta 29 € / Tiketti

*********************

La 2.7. 2016

Kallamarinan makasiini  klo 10.00 - 16.00

Käsityöläisten kesätori

Rannekkeella työpajat: Maalaus, pelinteko, kassi, onki, askartelunurkka, jonkkapallot

Ilmaiset työpajat: Veneen maalaus, nikkarointi

Klo 12.00 Kuopion sirkus kesäsirkus/ 10 € /Capri Marina
Klo 14.00 Nukketeatteri Satuaarre / Hapelähteen puisto / 5 €
Klo 16.00 Kuopion sirkus kesäsirkus / 10 €/ Capri Marina
Klo 17.00 Nukketeatteri Satuaarre/ Hapelähteen puisto / 5 €
Klo 22.00  Tummel-yhtye (SWE) / 10 €

*******************

Su 3.7.2016

Kallamarinan makasiini klo 10.00 - 16.00  

Käsityöläisten kesätori

Rannekkeella työpajat: Maalaus, pelinteko, kassi, onki, askartelunurkka, jonkkapallot

Ilmaiset työpajat: Veneen maalaus, nikkarointi

Klo  11.00 Nukketeatteri Satuaarre / Hapelähteen puisto / 5 €
Klo  14.00 Nukketeatteri Satuaarre / Hapelähteen puisto  / 5 €
Klo  16.00 Nukketeatteri Satuaarre / Hapelähteen puisto / 5 €
Klo 16.00 KOKO PERHEEN KESÄJUHLA/ 5 €
               -  yhdessä Tanssiteatteri Tsuumi ja Tummel-yhtye (SWE)  

Lisäohjelmasta tiedotetaan, muutokset mahdollisia.

Taidetori-tapahtumaan vapaa pääsy, esityksiin ja osaan työpajoista pääsymaksu.
Rannekkeet ja liput Galleria Kulmasta. Avoinna kesällä joka päivä!

TEATTERIA LAPSILLE

ke 29.6.klo 12.00 Kuopion sirkuksen kesäsirkus
to 30.6. klo 14.00 Kuopion sirkuksen kesäsirkus
pe 1.7. klo 12.00  Kuopion sirkuksen kesäsirkus
la 2.7.  klo 12.00 Kuopion sirkuksen kesäsirkus

            klo 16.00 Kuopion sirkuksen kesäsirkus
su 3.7. klo 14.00 Kuopion sirkuksen kesäsirkus

la 2.7.   klo 14.00 Satuaarre, nukketeatteri, HAPELÄHTEEN PUISTO
la 2.7.   klo 17.00 Satuaarre, nukketeatteri, HAPELÄHTEEN PUISTO

su 3.7. klo 11.00 Satuaarre, nukketeatteri,HAPELÄHTEEN PUISTO

su 3.7. klo 14.00 Satuaarre, nukketeatteriHAPELÄHTEEN PUISTO

su 3.7. klo 16.00 Satuaarre, nukketeatteri,HAPELÄHTEEN PUISTO

LIput 5 €

TEATTERIA AIKUISILLE

1.7. klo 15.00 LUOLAMIES, Martti Suosalo

1.7. klo 18.00 LUOLAMIES, Martti Suosalo

Liput ennakkoon 29 €, tai Tiketti.fi

Ravintola  & Bistro Capri Marina  palvelee koko ajan.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

www.taidetori.com

Kuopion torilla kukat kauneimmillaan...Ihanaa kesää kaikille &
nautitaan auringosta,
Riikka

Eläinlapsia ja paloautoja - sadepäivä museossa

Ulkona sataa. Kaatamalla. Vekarat mennä viipottavat sadattakolmattakymmentä kierrostaan keittiösaarekkeen ympäri pysähtyen välillä riitelemään siitä, kuka tönäisi vai tönäisikö kukaan. Meikäläinen laahustaa sohvan ja kahvinkeittimen väliä apaattisena kuin sadekuuron kastelema sammakko ja vaimolla palaa pinna. On keksittävä jotain tekemistä, jolla purkaa liian kanssa sisätiloissa vietettyjen sadepäivien patouttamat energialataukset.

Pienten lasten kanssa yksi kesän parhauksista on ulkoilun helppous. Kengät jalkaan, hellehattu päähän, ovi auki ja jälkikasvu viihtyy. Toista on sadepäivinä. Kurahousuista, sadetakeista ja kumppareista huolimatta pienet varpaat kastuvat ja pian taas viritellään sipulisilppua roikkumaan pienten räkänokkien sängynpäätyihin.

Kuopiossa riittää onneksi tekemistä myös sateisina päivinä. Siispä ei muuta kuin vekarat turvaistuimiin ja museotarjontaa koluamaan. Kuopion museolla riittää mielenkiitoista nähtävää aina vanhoista esineistä mammuttiin. Tänä kesänä voi perussetin lisäksi tutustua Eläinlapset -näyttelyyn. Metsän asukkien kultaisiin lapsuusvuosiin voi perehtyä 24.9. saakka.

Eläinlasten elämästä kerrotaan pienten tarinoiden avulla ja näyttelyssä sai hyödyntää myös eri aisteja. Toiminnallisuutta riittää menevimmille tarkkuusheittopaikalla ja leikkinurkkauksessa. Omia lapsosia ei meinannut millään saada lähtemään, kun he innostuivat harjoittelemaan lentämistä hyppimällä telkänpöntöstä pehmeiden patjojen päälle.

"Paa paa!"

Toiseksi vierailukohteeksi valikoitui tällä kertaa Palomuseo, joka löytyy paloaseman yhteydestä osoitteesta Volttikatu 1. Museo on avoinna keskiviikkoisin klo 12-15 elokuun 24. päivään saakka ja sisäänpääsy on ilmainen, kiitos aktiivisten Kuopion paloveteraanit ry:n jäsenten.

"Paa paa" hihkui 1-vuotias jo pihalla. Museossa sai ihailla "Paa paa" -autoja ja sammutuskalustoa reilun vuosisadan ajalta. Nuoriso sai mukaansa muistoksi melkein aidot palomiesten kypärät.

Tokihan sitä ihan aitoa ja oikeaakin kypärää pääsi museossa testaamaan ja sekös vasta veti vakavaksi
.

Palomuseon jälkeen sadepäivä jatkui oman paloaseman rakennusprojektin parissa. Paloautot starttaavat tältä asemalta milloin nukkekodissa syttyeen tulipalon sammuttamiseksi, milloin tiskipöydälle kiivennen lelukissan pelastamiseksi. Apu on tullut perille joka kerta ajoissa ja mukavaa yhteistä puuhaa riittänyt siis vielä kotioloissakin.

Kannattaa tutustua Kuopion museotarjontaan. Niinkin voi saada uusia virikkeitä lasten leikkeihin.

Nauttikaa kesästä ja juhannuksesta kaikilla aisteilla!

On taas keskikesän juhlan eli juhannuksen aika. Tänä vuonna saimmekin nauttia hellesäistä jo toukokuussa, mutta yleensähän kesä oikeasti vasta alkaa juhannukselta. Mitä sinun juhannuksenviettoosi ja juhannusperinteisiisi kuuluu? Grillausta ja monenmoista muutakin herkuttelua, mökkeilyä, saunomista koivuvastan tuoksusta nauttien, sukulaisia ja ystäviä, veneilyä, juhannustaikoja, ulkona ja luonnossa olemista, juhannuskoivut oven pielessä, kiireetöntä hetkessä elämistä ja rentoutumista, kokkotulen liekkien lepatusta vai lavatansseissa pyörähtelyä? Vai onko sinulla ehkä ihan omat juhannusperinteesi - millaiset?

Ei juhannusta ilman grillausta ja makkaranpaistoa.

Herkkua on siinä monenlaista.

Päiväkahvitkin maistuvat paremmilta ulkona nautittuna.

Juhannus ja järvimaisema kuuluvat yhteen.

Polkupyörällä juhannustansseihin? Ja kukat kerättynä juhannustaikoja varten?

Tervetuloa mökillemme!

Lemmikitkin nauttivat luonnon keskellä olemisesta - tuoksuja ja seurattavaa riittää.

Juhannustaiat ja onnenapilat kertovat elämäsi suunnan.

Täkki nurmikolle ja aurinkoon loikoilemaan.

Juhannuksena voi ottaa uuden näkökulman ja seurata minne pilvet karkaavat.

Poikkeuksellisen lämpimän toukokuun vuoksi tänä kesänä juhannusruusutkin kukkivat etuajassa, sillä ne olivat täydessä loistossaan jo pari viikkoa ennen juhannusta. Onneksi tuli silloin napattua kauniista ja lempeästi tuoksuvista valkoisista ruusuista valokuva, jotta voimme nauttia juhannusruusuista edes kuvan muodossa.

Näiden kesäisten kuvien myötä me hyvinvointilähettiläät toivotamme

 Ihanaa ja Rentouttavaa Juhannusta kaikille!

Kuvat: Riikka Pikkarainen ja Sari Pohjolainen

Vinkkejä Kuopion juhannukseen:
https://www.kuopio.fi/web/ajankohtaista/-/kuopion-juhannuksessa-tarjolla-mm-kokkoja-juhannustansseja-ja-livemusiikkia?inheritRedirect=true&redirect=/fi/etusivu

http://www.kuopiotahko.fi/2016/06/kuusi-kuopion-juhannusvinkkia/

http://konttila.fi/index16.html

Vinkkejä koko kesälle:
http://lupainnostua.blogspot.fi/2016/06/kiva-kesa-kuopiossa.html

Elämää, tarinoita ja Ihmisiä - Kuopion Iso hautausmaa

Täällä on rauhaa.
Täällä on hiljaista.
Täällä silmä, sielu ja ruumis lepää.
Täällä lepään minäkin, kuten muutkin aikalaiseni.
Ei tämä paikka vain kuolleille ole.
Eikä tämä paikka ole vain kuolemaa täynnä.
Paikka on täynnä elämää, tarinoita ja Ihmisiä elämäntarinoiden takaa.
Paikka on Kuopion Iso hautausmaa.

Kuopiosta tuli viimeinen leposijani vaikken täällä syntynytkään. Synnyin 1844 Tampereella isäni silmäteräksi kantaen nimeä Ulrika Wilhelmina Johnson. Isäni ei syntyessään saanut sukunimeä Johnson köyhyytensä vuoksi vaan Finlaysonin tehtaanjohtaja antoi nimemme. Eihän tehtaanjohtaja sukunimeä hyvää hyvyyttään antanut vaan erottaakseen työläisensä toisistaan.
Tunnet minut paremmin Canthin Minnana, oletan.
Canth nimi onkin minulle erityisen arvokas. Canth nimi maksoi minulle koulutukseni verran. Vastasin tahdon lehtorilleni ja samalla jouduin jättämään paikkani Jyväskylän seminaarissa. Ei aikanaan ollut rouvana soveliasta kouluttautua.

Ette te meistä, aikalaisistamme päässeet vaikka astuimme ylös taivaisiin. Sanamme, tekomme ja tarinamme elävät kaupungissamme edelleen. Tai, paremminkin teidän kaupungissanne - Kuopio on nyt teidän. Omistatte nyt Kuopion, kuten me aikanamme. Aikanamme me loimme teidän Kuopiota - tiesittehän sen? Te luotte nyt tulevaisuuden Kuopiota - ymmärrättehän sen?
Hengittäessäni Kuopion 1800- luvun kauppiaselämää, kaupastani ei jokaiselle löytynyt hakemaansa tavaraa. Silloin ohjasin kulkijat Lignell & Piispasen sekatavarakauppaan asioimaan. Yhteistyössä oli jo voimaa tuolloinkin. Yhteistyötä herrat tekivät myös yhdistämällä makuja yhteen. Alkoholia ja mesimarjaa Lignell ja Piispanen yhdistivät niin että syntyi makeaa likööriä. Mesimarjalikööri maistui meillekin ja näkyy olevan makoisaa menestystä Kuopiosta maailmalle tänäkin päivänä.

Täällä on muitakin merkittäviä kuopiolaisia kuin minä.  Jokainen kivi, jokainen risti ja jokainen patsas on merkki merkittävästä henkilöstä, joten älä jää vain minun kivelleni seisomaan. Tutustu muihinkin tarinoihin hautausmaakävelyllä ja tiedät enemmän.


Kuopion hautausmaakävelyistä sekä ajankohdista lisää:
http://www.kuopionseurakunnat.fi/hautausmaat/hautausmaakavelyt-kesalla-2016

Kirjailija Eero Salmelaisen haudalle ilmestyy joka kesä kaunis linnunsulka.
Tiedätkö Sinä tarinan linnunsulan takaa?

Kuopiossa järjestetään monenlaisia kävelyjä:
Kuopion Taidemuseon lapsille suunnattu Onnellinen Oksapoika ystävineen-patsaskävely:
http://taidemuseo.kuopio.fi/ajankohtaista
Kokemuksia viime kesän kävelyltä voi lukea Saa katsoa. Saa koskea. Saa kuvitella.
http://lupainnostua.blogspot.fi/2015/06/saa-katsoa-saa-koskea-saa-kuvitella.html

Kuopion liikuntaohjaajien opastama patsaskävely
https://www.kuopio.fi/documents/12135/2574719/Liikunnanohjaajien+kesä+2016.pdf/7ecbc5d2-5c1e-4543-b561-a78309675454
Viime kesänä patsaskierros mentiin hölkäten:
http://lupainnostua.blogspot.fi/2015/11/patsastelua-ja-holkkaa.html

MerjaRiitan kokemuksia viime kesän hautausmaakävelyltä:
http://lupainnostua.blogspot.fi/2015/06/kulttuurin-historian-ja-luonnon-perassa.html

-20 kg ja 2 vuotta sen jälkeen

Mietin pitkään haluanko kertoa näin henkilökohtaista julkisesti blogissa. Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen kuukausi sitten ja olen kirjoittanut ja deletoinut tekstiä sitä mukaa kun sitä on syntynyt. En ole asiantuntija kirjoituksessani vaan mutu-tuntija. Mietin pitkään mitä sukulaiset, ystävät ja tekstin äärelle pysähtyvät työkaverit miettivät minusta. Lopulta tulin siihen tulokseen, että jos saan edes yhden kuopiolaisen tai suomalaisen pysähtymään ja päättämään, että yrittää olla kahden vuoden päästä parempi versio itsestään niin silloin tämän kirjoituksen julkaiseminen on kannattanut.

Tammikuu 2013: 2 lasta ja mahakumpu

Tammikuussa 2013: parin viikon ikäinen vauva ja esikoinen 1v8 kk. Yksi harvoista kuvista mitä minusta on tuolta ajalta.

Olin ollut koko elämäni normaalipainoinen ennen kuin tulin raskaaksi ensimmäisen kerran 29-vuotiaana. Tammikuussa 2013 kuopuksen kohdalla synnytyssalissa puntari näytti hämmentävät 93 kg. Parin viikon päästä olin 10 kg kevyempi kuin synnytyssalin puntarilla, mutta loppu oli sellaista mitkä olivat kertyneet kahden raskauden aikana ja siinä välissä, koska syvä väsymys, koska nesteturvotus, koska jatkuva nälkä, koska selkäongelmat, koska liitoskivut koska koska koska.. Imetys ei ollut minun oikotie kevyempään elämään kummankaan lapsen kohdalla sillä hormonit pitivät kiinni kaikista kiloista joita olin haalinut runkooni. 

Marraskuu 2013: Herätys todellisuuteen pulla suussa

Facebook päivitys helmikuussa 2014.

Mitä sitten tein? 85% muutoksesta tuli ruokaremontista ja 15% liikunnasta. Aloin syömään runsaasti kasviksia, juureksia, vihanneksia, salaatteja ja marjoja. Sokerit tiputin minimiin ja viljojen määrän pyrin pitämään pienenä, koska totesin niissä olleen suurimman ongelman ruokavaliossani. Piilosokerien määrä yllätti kun aloin tarkemmin syynäämään tuoteselosteita kaupassa, joten ruoanvalmistus alkoi perusraaka-aineista eikä puolivalmisteista. En punninnut ruokia tai laskenut kaloreita. Pyrin vain siihen, että lautasella oli yli 75% kasviksia yms ja enintään 25% proteiinia jossain muodossa. Koko perheenä siirryttiin täysjyvä vaihtoehtoihin ja kun tein lapsille makaronilaatikkoa niin vuoan toiseen päähän tein kukkakaali-jauheliha version itselleni. Lasagnelevyjen sijaan käytin kesäkurpitsasiivuja ja iso salaatinlehti vehnäisen tortillalätyn sijaan. Hyvästä ruoasta ei tarvinnut kieltäytyä ollenkaan, sillä herkullisia vaihtoehtoja on olemassa maailma pullollaan. Itse asiassa söin paremmin kuin vuosiin.

Tsemppasin alussa itseäni mantralla: "Olen ansainnut itseni fyysisesti paremmin voivana ja jos nyt jätän tämän herkun ottamatta niin pidän itseäni maailman parhaimpana tyyppinä 6 kk:n päästä.". Mantraa toistelin varmasti 1001 kertaa ensimmäisen 6 kk:n aikana ja onnistuin ehkä 80% kerroista. Vuosikausien tottumusten muuttaminen ei tapahdu parissa viikossa vaan siihen vaaditaan maratoonarin kärsivällisyyttä ja satoja toistoja ja kymmenittäin epäonnistumisia. Vaikeinta oli leivän jättäminen pois. Vasta puolen vuoden jälkeen maustamattoman jogurtin syöminen marjojen kera aamuisin tuntui normaalilta tavalta aloittaa päivä.

2 vuotta sitten alkukesästä olin päässyt tavoitteeseeni eli -20 kg oli saavutettu. Sitten alkoi seuraava vaihe, jonka päättymistä voin nyt tuulettaa onnistujan elkein!

2014-2016: Painonpudotus helppoa, mielenhallinta hankalaa?

Tutkimusten mukaan noin 20% ihmisistä onnistuu elämäntaparemontissa. Se on pelottavan pieni luku. Kun on saavuttanut tavoitepainonsa niin vasta kahden vuoden päästä siitä voi arvioida onko onnistunut. Ajattele.. jos nyt olet kevään tsemppauksen ja upean painonpudotuksen jälkeen tavoitteessasi niin 2 vuoden päästä voit kertoa onnistuneesi. Tyyyyyylsän pitkä aika, eikö? Minä olin tuossa tilanteessa kaksi vuotta sitten ja ahdistunut ajatuksesta: "Täytyykö tähän hommaan oikeasti sitoutua vielä 2 vuodeksi?". 

Painonpudotus ja elintapojen muutos ei ole sprinttikisa vaan tuskastuttavan pitkä maraton. Nykyisessä maailmassa, jossa kaikki pitäisi olla nyt-heti-välittömästi tapahtuvaa on vaikea asennoitua siihen, että onnistumisen voi todeta vasta parin vuoden päästä. Mutta aika kuluu kuitenkin, päivä kerrallaan sinne kahden vuoden päähän. Joka päivä voi tehdä valinnan millainen ihminen haluaa olla kahden vuoden päästä. Viimeiset kaksi vuotta olen jokaisena päivänä valinnut, että haluan olla nykyisissä mitoissa tästä hetkestä kauas tulevaisuuteen. 

Elämässä tulee olla nautintoja, mutta kohtuullisessa määrin. Itselleni painonhallinta on ollut myös mielenhallinnan opettelua. Koska rakastan hyvää ruokaa enkä aio kieltäytyä siitä ikinä niin viimeiset kaksi vuotta olen etsinyt tasapainoa mielihalujen ja hyvinvoinnin välillä. Olisiko elämäntaparemontin tehneiden ja painoa pudottaneiden onnistumisprosentti isompi, jos keskityttäisiin ruokavalion hallinnan lisäksi mielenhallintaan ja etsittäisiin keinoja miten jokainen voisi pitää itseään onnistujana 2 vuoden päästä?

 

Kevättalvella 2016 lomareissulla perheen kanssa

Kesä 2016: Aina on jotain parannettavaa..

Nyt kun urakalla olen tässä kehunut ja taputellut itseäni selkään voin samalla myös heristää sormeani. Vuosi sitten keväällä tehtiin Kuopion kaupungin liikunnanohjaajan kanssa kehonkoostumusmittaus kun starttailtiin hyvinvointilähettiläiden elämää. Ajattelin olevani "laihaläski", sillä reilun neljän kotiäitivuoden aikana liikkumalla liikkuminen oli jäänyt lähes kokonaan. Yllättäen mittaus osoitti, että minussa on keskimääräistä huomattavasti enemmän lihasta. Lasten kanssa jatkuva liikkeellä olo aamusta iltaan ja tavallinen hyötyliikunta riittivät loistavaan tulokseen. 

Vuosi sitten heinäkuun alussa hyppäsin ruuhkavuosiputkeen. Syyskuussa 2,5 kk töiden aloittamisen jälkeen seuraavassa kehonkoostumusmittauksessa todettiin, että 8 tuntia päivässä istumatyötä olivat verottaneet lihasmassaa. Damn..

"Eihän sinun tarvitse tehdä mitään kun olet hoikka.". Tähän lauseeseen on helppo tuudittautua ja nyökytellä mukana. Kuitenkin tänä vuonna 35-vuotta täyttävänä on todettava, että ikää alkaa tulla ja kropan ja terveyden kannalta lihaksilla on suuri rooli terveyden ylläpitämisessä. Joka päivä voin tehdä valinnan millainen ihminen haluan olla 2 vuoden päästä. Olisiko se tällä kertaa se, että olen vahvempi ja paremmassa kunnossa kuin nyt? Kuinkas se minun mantra nyt menikään? Olen ansainnut itseni fyysisesti paremmin voivana?

Mikä motivoi sinua omassa elämässäsi? Millainen ihminen haluisit olla juhannuksen alla 2 vuoden päästä 22.6.2018? Se on ihan oikeasti mahdollista! Jokainen noista päivistä kuluu kuitenkin, joten eikö olisi sama päättää tehdä niinä päivinä jotain mikä saa tämän hetken sinut pitämään itseäsi mahtavana tyyppinä parin vuoden päästä? 

Hot Yoga Kuopio on Kuopion uusi hit

Hot Yoga Kuopion harjoitussalissa on aina kesä. Salin + 40 astetta yllättää lämmöllään ensikertalaisen, vaikka olen muille lämpötunneille joskus osallistunutkin. Täällä on vielä hiukan lämpimämpää. Ennen harjoituksen alkamista on jo kevennettävä vaatetusta minimiin ja vähän alkaa mietityttää, että mitenkähän tässä käy, kun suositus on, että 90 minuuttia kestävän harjoituksen aikana ei juoda lainkaan. Pelkkä tilassa oleminen riittää jo nostamaan hien pintaan. Samaa miettinevät omilla matoillaan myös kolleegani Kirsi ja Henna.

Sunnuntaiaamunakin päivän ensimmäinen joogaharjoitus alkaa viikko-ohjelman mukaan täsmällisesti kello yhdeksän. Tunnin opettaa Susan, joka heti harjoituksen aluksi kertoo, ketä meitä tänään on paikalla. Olemme tunnilla sekä yksilöinä että ryhmänä. Hän myös kertoo, millä paikoilla ovat ryhmän kokeneimmat. Heistä voi tarvittaessa ottaa asanamallia.

Harjoitus koostuu kahdesta hengitysharjoituksesta ja 26 asanasta, joita kaikkia toistetaan kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta virittää, toinen syventää. Alussa hengitetään pranayamaa. Hengitysharjoitusta seuraavat ensin seisaaltaan tehtävät, sen jälkeen lattiasarjan asanat. Periaatteessa kaikki muilta joogatunneilta tuttuja liikkeitä, mutta jollain tapaa kuitenkin niin erilaisia. Bikram-joogassa liike selkeästi pysähtyy siirtymien välillä ja asento myös puretaan jotenkin suoraviivaisemmin, pala kerrallaan. Tämä on erilainen lähestymistapa liikkeeseen kuin aiemmin harjoittamassani flow-tyyppisessä joogassa, jossa ennemminkin liu'utaan pehmeästi liikkeestä toiseen. Lihaksia myös käytetään koko harjoituksen ajan aktiivisesti. Esimerkiksi eteentaivutuksissa Susan opastaa mieluummin aktiivisesti koukistamaan jalkaa niin, että otsa tai kädet yltävät kunnolla haluttuun paikkaan kuin tikuttamaan väkisin jalat suorana vähemmän taipuen, jolloin myös liikeradan puhtaus kärsii.

Salin lämpö takaa sen, että harjoitussarja on samalla sekä kehoa avaava että hyvin fyysinen, voimaa kasvattava. Jo ensimmäisen varttitunnin jälkeen iho lainehtii. Kaikki kanavat ovat auki ja tekevät tietä kehon kuona-aineille, jotka voivat virrata pois. Ensimmäisen puoli tuntia noroina valuva hiki vähän tottumatonta jopa häiritsee, mutta harjoituksen edetessä asia menettää merkityksensä. Harjoituksen alkupuolella on välillä käytävä myös hengähtämässä lepoasennossa, kun keho vielä sopeutuu, mutta harjoituksen loppupuolella tarve häviää, kun keho alkaa tottua harjoitukseen ja tilan lämpöön. Tästä Susan harjoituksen aluksi mainitseekin.       

Bikram-jooga tuntui harjoitussarjana tasapainoiselta, selkeältä ja suoraviivaiselta. Asanakeskeisyydessään myös kehoa maadoittavalta ja virkistävältä, toisaalta myös rauhoittavalta. Vaikeustasoltaan mahdolliselta ensikertalaisellekin. Toisiaan seuraavat asanat etenivät loogisen jäsentyneesti ja tuntia sekä opetusta oli helppo seurata. Etukäteen jopa pitkältä tuntunut harjoitussarja rakentui niin, että kehon avautuminen tapahtui vähitellen, melkein huomaamatta, ja lämpö syvensi mukavasti liikkeiden syvyyttä. Aikaisempiin joogatunteihini verrattuna erikoisen harjoituksesta teki se, että harjoitussarjaan ei sisältynyt yhtään taaksepäin katsovaa koiraa eikä aurinkotervehdystä. Nämä liikkeet ovat olleet aina ennen tunnista ja opettajasta riippumatta jossain muodossa mukana. Kädet tuottivat harjoituksen aikana minulle välillä erityistä päänvaivaa, kun aivoni ajattelivat niiden asennon liian vaikeasti. Välillä kädestä pitäen ne kuitenkin ohjattiin lempeästi, mutta määrätietoisesti, paikoilleen.

Viimeksi tänään erään Facebookin joogaryhmän keskustelussa nousi esille, että hyvä opettaja on aivan välttämätön, jos haluaa kehittyä. Tämän allekirjoitan täysin. Niin joogassa kuin monessa muussakin asiassa. Samoin sen, mitä jo ensimmäinen joogaopettajani sanoi: kannattaa osallistua eri opettajien tunneille, sillä jokainen opettaja tuo omalla persoonallaan ja lähestymistavallaan harjoitukseen uudenlaista syvyyttä. Opetuksen ja opettajien kautta ovat viime kädessä syntyneet joogan monet kasvot ja erilaiset tyylisuunnat, joista jokainen löytää halutessaan itselleen ne sopivimmat. Omaa kehoaan kuunnellen. Tutustuminen Bikram-joogaan lämmöllä oli ehdottomasti kokemus, joka pitää uusia. Tätä hektisyydestä kuormittunut kehoni juuri tähän hetkeen kaipasikin. Juurtumista hetkeen käyttäen omaa kehoa työkaluna. Loppumetreillä jo nauttien harjoituksen nostattamasta hiestä, kehon lahjasta sielulle. Susanin osaavassa ohjauksessa.

Sunnuntaiaamun hotjoogaharjoitus päättyy lyhyeen rentoutumiseen lattialla eli savasanaan. Kukin omassa rytmissämme poistumme samovaarin kautta salista. Litimärkä keho ja virkistynyt mieli kiittää. Juuret ja siivet ovat asettuneet paikoilleen.

Namaste Susan ja Veli-Pekka! 

  ***

Hot Yoga Kuopio on uusinta uutta Kuopion joogatarjonnassa. Studio avasi muutama viikko sitten ovensa Brahenpuiston kulmilleVuorikatu 3:een. Studiolla harjoitellaan päivittäin hathajogaan pohjautuvaa Bikram-joogaa infrapunalamppujen lämmössä. Studion tilat ovat valoisat ja siistit. Juuri sellaiset kuin asianmukaisella joogasalilla kuuluukin olla. Studion opetuksesta vastaavat yrittäjät Susan ja Veli-Pekka Kröger. Sali on auki joka päivä ja päivittäiset harjoitusajat ovat vakiot. Tunneille ei tarvitse ennakkoilmoittautua, vaan salin ovet aukenevat 20 minuuttia ennen harjoituksen alkamista. Tunnille voi osallistua joko kertamaksulla tai muilla hinnaston mukaisilla maksutavoilla.

Oma yhteinen joogastudio rakentui Susanin ja Veli-Pekan yhteisestä unelmasta. Maailmallakin joogaa opettanut pariskunta halusi asettua aloilleen tänne Savon sydämeen lähelle Veli-Pekan juuria. Jooga on heille enemmän kuin työ. -Tämä on elämäntapa, kiteyttää Veli-Pekka. 

Lisätietoja studiosta ja harjoitusajoista (ennen tuntia kannattaa lukea myös kohta "uudet oppilaat"):

www.hotyogakuopio.fi

www.facebook.com/hotyogakuopio

Hot Yoga Kuopion opettajat Veli-Pekka ja Susan jännittävät jousen.
Kuva: Minttu Maari Mäntynen

Laulan kuorossa - olen parempi ihminen

Kun tuijottaa mustia, viiden viivan väliin ja päälle ahdettuja palleroita ja yrittää asettaa äänensä jotakuinkin niiden vaatimalla tavalla, ei samalla kertakaikkiaan ennätä ajatella vauvan menneen ja tulevan yön hampaantekijäishuutoja tai tekemättä jäänyttä viikkosiivousta. Kuorolaulu on kotiäidin hengähdyshetki.

Kun ensimmäisen kerran läpikahlattu sinne tänne tempoileva oma stemma alkaakin kuulostaa melodialta, saa siitä kokemuksen eteenpäin menemisestä, itsensä kehittymisestä ja asioiden järjestymisestä. Niitäkin hetkiä kotiäiti kaipaa.

Ja sitten vielä se tunne, kun on laulettu ja laulettu, eikä enää tarvitsekaan vain keskittyä tuijottamaan nuotteja, vaan voi nostaa päätään ja avata korviaan kuulemaan, miten omat ja toisten äänet alkavat asettua riemukkaaseen tasapainoon - se on elämys!

Kuorotreenit on minun oma hetkeni, olkoonkin samalla sopivasti sosiaalinen. Saan olla osa porukkaa, jolla on yhteinen tavoite. Saan keskittyä hengittämään syvään. Saan kuunnella omaa ääntäni - sopivasti toisten äänten sekaan sotkettuna. Treenien jälkeen minä olen hetken aikaa parempi ihminen, parempi äiti lapsilleni ja parempi vaimo puolisolleni, kuin mitä olin sinne lähtiessäni. 

Äkkigooglailulla Kuopiossa voi harrastaa kuorolaulua ainakin parissakymmenessä eri kokoonpanossa. Kuoroja on eri ikäryhmille, naisille, miehille, taitaville ja taitamattomille. Sinullekin varmasti joku.

Minun kuoroni on Äidin ääni. Kuoro perustettiin Facebookin Kuopion äitien apupiiri -ryhmässä ilmoille heitetystä ajatuksesta loppuvuodesta 2014, jolloin odotin viimeisilläni kuopustamme ja tiesin heti, että tässä se on. Kuoron harjoituksiin voi tarpeen vaatiessa ottaa lapset mukaan ja omakin rintaruokittavani on roikkunut kuuntelemassa, kun äitinsä ääni on tapaillut Ainutlaatuista tai Telepatiaa. Erilaisissa pienissä ja suuremmissakin tilaisuuksissa esiintyvssä kuorossa laulaa tällä hetkellä noin 40 naista. Ensi syksyksi tähän kuoroon mukaan pääsee muutama uusi kultakurkku. Kuorossa laulamisesta monentasoista hyvinvointia elmääni hankkineena suosittelen: etsi sinäkin itsellesi sopiva kuoroporukka ja laula sun iltasi tähtihin. 

Lauluterkuin, Henna (ja keikalla mukana laulanut kuopus)

Kuvat Äidin ääni ry:n arkistosta.

http://aidinaani.wix.com/kuoro

http://yle.fi/uutiset/aitien_facebook-apupiiri_poiki_oman_kuoron_kuopiossa_ei_yleensa_perusteta_toisia_kuulematta/7987602

Pikku Myyn päivässä Kuopio tanssii ja soi, houkutuksia loi ja palomuseon kartalle toi

Tämä on kuvakertomus.
Pikku Myyn päivästä Kuopiossa.

Päivä käyntiin Jorma-vetoisesti
Tanssii ja soi -festarikulkueessa:

 "Huomenta Kuopio!
Kuopio tanssii ja soi!
Se tanssin ilon meille toi!"

Jormalla oli aikaa.
Myös Myyn kanssa sanapari ja pusukin vaihtaa.

Liikkeellä muitakin nutturapäitä,
jotka vastaavat Jorman kutsuun:

"Tunteella ja taidolla,
pinkillä voimalla!"

Tanssimatta ei Kuopio tietenkään tanssi ja soi,
Jorman johdolla askel viereen, yks, kaks ja hoi, hoi!

Kuopio on täynnä Houkutuksia.
Kirjaimellisesti.

Satoa.fi -ruokafestari täälläkin tänään.

Aterian äärellä myös performanssitaidetta.

"I'm so happy..."

Päivän tunnelma tarttuu.

Ja saa uinuvat kyvytkin kuplimaan pintaan.

Näin täydellä vatsalla.
Minttusuklaan voimalla.
Myyn matka jatkuu.

Kuopion patsaspoikien luo.
Hei, Velj'mies
ja paikoilleen palautunut Nalliainen.

Torin kulmalla.
Terveiset suoraan sydämeen.

Sen jälkeen.
Punainen Myytä vieläkin kutsuu.
Se on väri rakkauden,
Mutta myös turvallisuuden.

Torilta Myyn tie 
palomuseon 15-vuotis juhliin vie.

On esillä kalustoa vuosien varrelta.

Miniatyyri Kuopion torilta.

Ja hengessä mukana Team Myy.

Saanko esitellä:

Barkas B1000, vuosimallia 1979.
1000-kuutioinen,
2-tahtinen, moottori
ja
4-vaihteinen vaihteisto vapaakytkimellä.

Punaisen pariksi päivään vähän sinistä.

Sopivasti sadetta.
Ja Väinöläniemi.

Vaikka sää ei houkuttele.

Sisulla Myy med Ankka.

Jättää talven ja turkin Kallaveden syliin.

Mikäs tämä on?
Kuin kurkistus meneisyyteen.

Tällaisia olivat Kuopion Liikenteen bussit vuonna "käpy ja keppi".

Viimeinkin aurinko esille.
Sen kunniaksi lanteet liikkeelle.

Hapelähteenpuistossa.
Liikuntaa kaikenikäisille.

Myös haastavampia tehtäviä.

Ja pieni Torni huipulla.

Yllätyksiä luvassa.
"Kääk, nää pyörii"!

Kiitos Kuopio!
Rakkaudella Myy

Myös Team Myy kiittää. Niin itse kaupunkia kuin sen ihmisiä. Teitä kaikkia, jotka satuitte reitillemme 18.6.2016 ja teitte Myyn päivästä ikimuistoisen.

Erityiskiitos Jorma Uotinen, Tanssii ja soi -festivaalikulkueväki, 

Kahvila & Konditoria Houkutus ja Kuopion Palomuseo.

Kuopio on todellakin monipuolinen sekä yllättäviä löytöjä pullollaan oleva tapahtumakaupunki. Kulinaristista tarjontaa unohtamatta. Siis mitä mainioin paikka järjestää ikimuistoiset polttarit. Nonstoppina, enemmälti suunnittelematta, vain mielikuvitus rajana.

***

Lisätietoja päivän tapahtumista ja kohteista:

www.kuopiodancefestival.fi

palomuseo.kuopio.fi
http://www.pspelastuslaitos.fi/Pohjoissavo-546
Instagram: @pohjoissavonpalomuseo, #pohjoissavonpalomuseo
www.palomuseot.fi

www.satoa.fi

www.houkutus.fi

http://taidemuseo.kuopio.fi/kuopion-patsaat
https://www.kuopio.fi/web/liikunta-ja-ulkoilu/uimarannat
https://www.kuopio.fi/web/ymparisto/leikki-ja-lahiliikuntapaikat