Näytetään tekstit, joissa on tunniste #hengitys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #hengitys. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. helmikuuta 2017

Oheisharjoittelukeskuksella pilateksen lumoissa

Pilatesohjaaja Kati Koponen ja tunnin aloitus,
matot lattialle ja renkaat harjoituksia varten.




Pilatestunti perjantai iltaisin klo 17-18 Oheisharjoittelukeskuksella, elämyskeskus Bellanrannassa. 
Hinta: 10 euroa/kerta tai 40 euroa/ kuukausikortti, jolla saa osallistua muillekin tunneille http://www.oheisharjoittelukeskus.fi/info

Pilates
*on ryhmäliikuntaa, jossa hengitystekniikan avulla tehdään liikkeitä, jotka vahvistavat erityisesti syviä kehon lihaksia sekä ryhtilihaksistoa.
*kehittää voimaa, liikkuvuutta ja kehonhallintaa.

Wikipedia kertoo näin:
"Pilates-menetelmä on saksalais-amerikkalaisen Joseph Pilateksen 1900-luvun alussa kehittämä kehonhallintatekniikka, joka vahvistaa keskivartalon syviä lihaksia, syventää hengitystä ja opettaa liikkumaan fysiologisesti oikein.
Menetelmä tuli tunnetuksi alun perin 1900-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa. Erityisesti filmitähdet kiinnostuivat siitä kuultuaan että on lihaskuntoa kasvattava menetelmä joka tekee vartalosta sopusuhtaisen eikä kasvata lihaksia rumalla tavalla.
Pilatesmentelmä on yhdistelmä länsimaisen voimistelun ja esittävän tanssin (baletin, nykytanssin) tekniikoista. Liikkeet tehdään pääasiassa lattialla, jolloin ryhtiä kannattelevien lihasten löytäminen ja aktivoiminen on helpompaa, eikä harjoittelu rasita niveliä.
Pilates on harvinainen siitä, että se soveltuu yhtä hyvin huonokuntoisille ja liikuntaa vähän harrastaneille kuin aivan huippu-urheilijoille, ammattitanssijoille jne. Tanssijat ja urheilijat käyttävät pilatesharjoittelua myös loukkaantumisista toipuessaan."

Ohjaaja näyttää... 

...ja selostaa pilatesharjoitusta. 


Lopussa kiitos seisoo. Olimme kaikki tyytyväisiä tunnin kulkuun ja Katin ohjaukseen. 
Katin olemuksesta näkee Pilateksen suomat hyvät vaikutukset. 





Kävin tunnilla kaksi kertaa ja oma kokemukseni Pilateksesta oli virkistävä ja miellyttävä. 
Joskin se jäi kahden tunnin jälkeen vähän laihaksi, pintaraapaisuksi.
Kuitenkin tunsin itseni energiseksi tunnin jälkeen. Oman tuntini kulkua haittasi se, ettei minulla ollut kuin vasen käsi käytettävänä. Oikea käsi on vammautunut ja sen toimintakyvyttömyys sekä arkuus olivat haittana tähän liikuntamuotoon. Pilateksessa tarvitaan molemmat kädet, jotta tunnista saa kaiken hyödyn irti. Opin kuitenkin sen, että paras tapa vahvistaa syviä lihaksia ja parantaa ryhtiä on juuri Pilates. Säännöllisesti tunneilla käytyinä. Ottaen huomioon joogataustani niin tämä oli minulle mieluisaa - saman tapaista liikuntaa.

Suosittelen muillekin. Juuri tästä liikuntamuodosta ja sen hyvää tekevistä vaikutuksista on

LUPA INNOSTUA!

http://www.kuopiotahko.fi/2016/10/elamyskeskus-bellanranta-avautuu-kuopioon/



sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Naurujooga B ajalla 15.1-29.1.2017, Puistokartano

http://kansalaisopisto.kuopio.fi/ 


"Naurujooga on intialaisen lääkäri Madan Katarian kehittämä menetelmä, jolla pyritään edistämään terveyttä nauramalla erilaisten harjoitusten avulla.

Naurujooga sai alkunsa maaliskuussa 1995, kun Madan Kataria kirjoitti terveyslehteen naurun terveellisistä vaikutuksista. Hän innostui miettimään, miten voisi lisätä naurua omaan elämäänsä. Yöllä hän kehitti idean nauruklubista ja lähti aamulla puistoon kävelylle kysyen usealta sadalta ihmiseltä, lähtisivätkö he nauramaan hänen kanssaan. Vain viisi lähti sinä aamuna, mutta nauru tarttui ja pian puistossa oli nauramassa viitisenkymmentä ihmistä. Nykyään Intiassa nauravat sadat tuhannet aamuisin.

Aluksi naurujoogassa naurettiin vitseille, mutta pian huomattiin, että vitsit eivät toimineet kaikille ja osa ihmisistä koki jotkut niistä loukkaavina. Oli pakko keksiä metodi, jotta kaikki voisivat nauraa. Apu löytyi yllättävästä suunnasta. Menetelmän kannattajien mukaan nauraakseen ei nauru tarvitse syytä. Naurun voi aloittaa menetelmän kannattajien mukaan "tietoisesti", jolloin elimistö seuraa perässä ja nauraminen muuttuu pian "aidoksi". Tämän huomion jälkeen naurujoogan metodin kehittämistä jatkettiin. Pranayaman eli joogisten hengitysharjoitusten tuominen mukaan harjoituksiin yhdisti joogan nauruun. Katsekontakti lisää naurun määrää ja on tärkeä osa naurujoogaa. Niin myös harjoitusten tuoma liike, joka menetelmän kannattajien mukaan lisää tunnetta. Naurujoogan perusta on menetelmän kannattajien mukaan kuitenkin leikkimielisyys ja heittäytyminen.

Suomeen naurujooga tuli vuonna 2001. Ensimmäiset ohjaajat kävivät Ruotsissa kouluttautumassa. Vuonna 2003 Essi Tolonen oli ensimmäinen tri Madan Katarian kouluttama naurujoogaohjaaja sekä kouluttaja Suomessa. Vuonna 2009 kouluttajia oli parikymmentä ja naurujoogaohjaajia parisataa."
Lähde: Wikipedia


                     
Kaunis luminen kuusi Puistokartanon vieressä. Tulee hyvä mieli.


NAURUJOOGA, tavoitteena kehon ja mielen hyvinvointi.
Ohjaaja Tuovi Kasurinen

Ohjaaja näyttää kuinka varpaat kohdennetaan oikeaan suuntaan

siitä se liike lähtee oikein

eikä virheasentoa synny alkuunkaan

nyt on hyvä alkuasento asanalle

Ohjaaja ja ohjattavat heittäytyvät

Kobrat ja kobran ssssihisevä-nauru


lattialla alustan päällä valmistaudutaan kobra-asanaan
Tästä se lähtee kirkkoveneellä soutaminen...

jatkuu...

...jatkuu...

ja jatkuu...

iloa ja naurua.

Taas heittäydyttiin - ihan huisaa ,

ja hauskaa oli.

Venyttelyä vyön kanssa - on muuten tehokas venytys.

Loppurutistus - nauretaan, nauretaan lähes 10 minuuttia.

Lötkötellään, pötkötellään!

Ihastuttava ohjaajamme.

Muistetaan nauraa. siitä on lupa innostua. Näytät terveemmältä ja tunnet olosi paremmaksi.

perjantai 4. marraskuuta 2016

Kansalaisopistolla sai nauraa ja itkeä, eikä kenestäkään tullut naurettava.

Hymy ja nauru tekevät hyvää niin itselle kuin muille. Niinpä uskon, että hymyilemällä ja nauramalla voimme saada aikaan hyviä asioita kehollemme ja mielellemme. Ja nyt naurujoogaan...
  

Naurujooga A
ajalla 2.10.–30.10.2016 klo 18–19.15.
Ohjaaja: Tuovi Kasurinen 
 
Kansalaisopiston esitteessä kerrotaan näin: "Naurujooga on menetelmä, jonka avulla opitaan nauramista. Naurutuntien aikana huollat kehoasi ja mieltäsi pehmeästi ja hauskasti."
Kuopion Kansalaisopisto Puistokartano.
Odotin koko sunnuntaipäivän nauruintoa täynnä naurujoogatunnin alkua. Kassiini oli pakattu alusta, villasukat ja vesipullo. Jo kotona laitoin päälleni joustavat vaatteet ja huolsin itseni naurukuntoon. Hyppäsin Kantotien pysäkiltä bussiin numero 4 klo 17.27 jolla "körryyttelin" Puistokartanolle.  http://joukkoliikenne.kuopio.fi/
Kantotien bussipysäkki.
Kolmas kerta toden sanoi, kun etsin ovea oikeaan opetusluokkaan. Avattuani oven tiesin, että olen oikeassa paikassa, oikeaan aikaan koska jumppamatot lepäsivät lattialla kuin auringonsäteet. Ilokseni huomasin muitakin osallistujia. Naurujoogaan oli ilmoittautunut 11. Sinä iltana paikalle oli tulla tupsahtanut yhdeksän innokasta naurujoogaajaa. Kuinka ihanaa.

Siniset jumppamatot oli levitetty jo lattialle.
Ensimmäisen naurujooga tuntimme aloitimme sillä, että ohjaaja esitteli itsensä sekä kertoi mistä ja miten kyseinen laji oli saanut alkunsa. Sitten vuorossa oli osallistujien esittelyä, jonka jälkeen ohjaaja kertoi totista asiaa. Sen, että virtsaa voi karata housuihin kun nauretaan. Ohjaaja kehotti käymään vessassa. Moni otti neuvosta vaarin, minä en - otin riskin. Tämä oli asiallista ohjausta, koska ihmisen ponnistaessa, aivastaessa, yskiessä ja nauraessa virtsa voi karata ja se tuntuu monen ihmisen mielestä erittäin kiusalliselta. Vaikkakin virtsaaminen on yhtä luonnollinen asia kuin syöminen, juominen tai nukkuminen.

Naurujooga harjoitukset alkoivat lattiatasolta lempeään tapaan. Sittenpä naurujoogaharjoitukset jatkuivat levollisesti seisoaltaan. Aluksi esittelen muutamia esimerkkejä naurujoogatunnin kulusta. Muun muassa keräsimme ostoskärryihin erilaisia ruokatarvikkeita. Maksoimme ostokset kassalla, laskun saatuamme nauroimme ääneen kuvitteelliselle kassatyöntekijälle. Se oli hauskaa, ja me osallistujat revittelimme ja nauroimme ihan tosissaan kaupan kassalla. Kaikenlaista muutakin hauskaa teimme, esimerkiksi löimme nyrkeillä rintaan ja hohottelimme.  Tervehdimme toisiamme silmiin katsoen ja nauroimme ääneen. Lopuksi nauroimme yhtä soittoa useita minuutteja. Tavoite oli 10 minuuttia, mutta siihen ei päästy. Tunnin lopuksi vuorossa oli venyttelyä ja lämmittävä loppurentoutus.

Tunti kului nopsaan. Koin hyvin miellyttävänä, kun tunnin lopuksi ohjaajamme kyseli tuntemuksiamme. Ne olivat miellyttävät. Itse olin rentoutuneen, hieman uuvahtaneen oloinen pehmeästi ja hauskasti. Tunti oli sitä, mitä esitteessä luvattiin. Siellä opeteltiin nauramaan hauskasti. Vaikka ääneen nauraminen on voimakas tapahtuma ei virtsa kuitenkaan  karannut...

Toinen naurujooga tunti alkoi lupaavasti. Meitä oli tullut paikalle 11 henkilöä, joten joukossamme oli kaksi uutta tulokasta. Mukavaa. Meitä oli yhdeksän naista ja kaksi miestä ja hauskaa oli kuten ensimmäiselläkin kerralla. Esimerkkinä mainitsen, että menimme lattialle istumaan peräkanaa lähekkäin ja soudimme kirkkoveneellä. Sitten retkahdimme toisiamme vasten, päätä painaen toisen rintaa vasten ja nauroimme. Se oli lempeää, mielenkiintoista, turvallista, lämmittävää ja positiivista. Teimme myös avaavia asanoita, venyttelimme, nauroimme ja rentouduimme. Kuulin miten hersyvästi joogatoverit nauroivat. Se tarttui. Nauru on tarttuva lajissaan. Mutta ei meitä kielletty itkemästäkään, onhan nauru ja itku hyvin lähellä toisiaan.

Kolmannen naurujoogatunnin olin poissa. Olin matkoilla. Sain kuitenkin kuulla, että tunti oli ollut hauska ja rentouttava.

Neljäs ja viimeinen kerta oli sitten lokakuun viimeinen sunnuntai. Sisälläni oli pieni haikeuden poikanen. Nytkö se kurssi jo loppuu. Ulkona oli pimeää ja sataa tihkutti vettä. Sisällä Puistokartanossa oli valoisaa ja lämmintä. Meitä osallistujia oli tullut viimeiselle tunnille seitsemän. Ohjaajan vetämä tunti oli taas hauska, rentouttava ja hyvä. Naurettiin, ja hieman tarinoitiin. Se oli iloista kun maattiin päillämme toistemme vatsojen päällä. Olimme kiemurtelevina matoina lattialla ja nauroimme. Mukavasti toverin vatsa hytkyi pääni alla.

Kokonaisuutena kurssi oli hyvä. Se sisälsi neljä ohjauskertaa, oppitunteina 6,66. Kurssimaksu 21 euroa, oli ihan kohtuullinen. Tämä pehmeän lempeä kehonhoitomuoto, mielen ja kehon hyvinvointiin tähtäävä naurujooga sopii mielestäni kaikenikäisille ihmisille. Hengitykseen yhdistetyt venyttävät ja avaavat liikesarjat vaikuttavat kaikkialle kehoon kuten nauraminenkin. Kun, hengitys on liikkeessä mukana se vahvistaa niin syviä kuin ryhtilihaksia. Nauraminen hieroo sisäelimiä ja nauraessa erittyy hyviä hormoneja, endorfiinejä, jotka esimerkiksi lievittävät kipua. Miinuksena koin ko. kurssin lyhyyden.

Mitä koin naurujoogassa, nauraessa. Uupumusta ja virkistymistä nauru uuvutti hyvällä tavalla samalla virkistäen. Samalla tavalla kuin pitkä kävelylenkki tekee. Vatsan alueen lihakset heltyivät rennoiksi, pallea ja kasvot rentoutuivat ja olotilani oli raukea mutta kuitenkin virkeä. Oli hyvä nauraa luvalla, hyvällä tavalla, samalla lailla nauravien ihmisten kanssa. Suosittelen naurujoogaa ilolla, lämmöllä ja sydämeni äänellä. Ohjaaja oli erinomainen, tunnit olivat hauskoja ja nauraa sai sydämen kyllyydestä. Tämä oli siistiä. Naurujoogaan kannattaa tutustua. Ottaa siitä selvää, mitä se on ja mitä se antaa. Naurujoogasta on lupa innostua.

Kiitos kukkia ohjaajalle ja Kansalaisopistolle.