Miehet kokkaavat Kuopiossa!

Kansalaisopiston kurssit ovat alkaneet. Allekirjoittanut on aina ollut innokas kokkaaja niin kotona, mökillä kuin kylässäkin. Niinpä oli lähes itsestään selvyys, että kokkaukseen liittyvä kurssi kiinnostaa. Pitkään selailin eri kansalaisopiston kursseja kunnes kurssitarjonnasta silmäni verkkokalvolle hahmottui "miesten kokkikurssi" ja päätös osallistumisesta oli selvä.

Tässä on pöytä katettu ja ruokailijoita odottaa

Suuri innostus valtasi mieleni, kun vahvistus asiasta tuli. Tietysti ensimmäisellä kerralla jännitti, että millaisia kavereita kurssille tulee. Jännitys oli kuitenkin turha, sillä minut otettiin ryhmään avosylin vastaan. Heti ensimmäisellä kerralla selvisi, että tämä "herrakerho" oli suosittu. Pisimpään miesten kokkikurssilla olleet ovat osallistuneet jo yli 10 vuoden ajan kerhon toimintaan. Se kertoo, että moni kurssilaisista ovat tuttuja toisilleen ja keskustelu ruuan laiton yhteydessä soljuu sopuisasti. Vahvana osana on myös huumori, joka kukkii sopivasti touhuilun lomassa...kevyestä ja harmittomasta hieman alle tai ylikin K18 kiellettyyn tai suositeltavaan huumoriin. Yhteisöllisyys ilmenee vahvasti toisia pyyteettömästi auttaen ja tukien. Yhdessä tehden, miehille "ei niin ominainen" siivoaminen ja tiskauskaan, tuota ongelmia, vaan kaikki osallistuvat tasapuolisesti.

Pieni virne naamalla pitää mielen vireänä ja lihan kypsänä

Ruokaa tehdään pienryhmissä tai yksin => riippuen menystä. Kun jokainen on tehnyt oman osuuden valmiiksi, niin on aika siirtyä auttamaan muita tai kattamaan pöytää. Aina työt ruuan laiton suhteen ei mene tasan ja silloin annetaan auttavia käsiä niille, jotka niitä tarvitsevat. On kuitenkin mainittava, että jokainen osallistuja (ehkä jopa minäkin) on lähes ammattikokki...tai ainakin se siltä näyttää ja maistuu. Ruuat ovat näyttäviä ja suussa sulavia. Koskaan ei jää nälkä kotiin viemisiksi, vaan yleensä hymy korvissa "pyörimme" kohti kotia.
Meidän ohjaaja ja mentori onkin ei kukko vaan kana "tunkiolla"...siis ammattitaitoinen nainen pitämässä "kukot" ja "ukot" järjestyksessä. Hänen loistavassa ohjauksessaan jokaisen kurssi-illan alussa käymme menyn läpi. Jokaisen annoksen teko-ohjeet käsitellään myös ja jaetaan vielä paperilla mukaan keittiöön. Ei ole niin tyhmää kysymystä, jota ei voisi esittää tai taitamattomuuttaan paljastaa.

Silloin kun ohjausta tarvitaan tai asioita pohditaan

Alkupalat lajitellaan tässä Italialaisen Menyn mukaan

Annokset tarjoillaan pöytään ja sen jälkeen päästään asiaan...siis syömään. Kaikki tehdään niin kuin viimeisen päälle siten, että on taito laittaa itsekin, kun sitä tarvitaan. Jokainen meistä on kiinnostunut ruuanlaitosta, toiset vähemmän ja toiset enemmän. Osalla ruuanlaitto on intohimoinen harrastus ja nämä vihkiintyneet "kokit" voisivat mielestäni työskennelläkin vaikka tasokkaan ravinolan keittiössä. Kerran hankitty taito ja ymmärrys seuraavat koko elämän ajan vain kehittyäkseen paremmaksi. Koskaan ei siis ole myöhäistä aloittaa kokkaaminen!

Niin on kokoontunut 12 opetuskokkia viimeiselle ehtoolliselle (sinä iltana) eräänä syksyisenä keskiviikkona kansalaisopiston opetuskeittiön tiloissa. Vielä viimeiset sanat tekemisen onnistumisesta ja pääsemme asiaan.

Illan kohokohta on koittanut, palautteen "ripitys" ja ruuan "niputus" kohti ääntä on alkamassa..

 Ryhmä kokoontuu joka toinen keskiviikko klo 17-20 väliseksi ajaksi (joskus menee hieman "ylitöiksi"). Syyskausi on menossa ja kevätkausi samalla ryhmällä jatketaan. Olin onnekas, että tähän ryhmään pääsin mukaan. Ryhmä on täynnä loistavia persoonia ja "ryhmänjohtajamme" (ainoana naisena) kuin Master Chef tuomaristosta täydentää ryhmän (kersanttimme motto on "etsikää omat miehenne, nämä ovat minun !")