tiistai 9. helmikuuta 2016

Kun kolme Naista sanoi Menox





Jos vuosi sitten olisi kysytty Minna Karhuselta, Marita Sirkalta ja Inkeri Räsäseltä mitä sinulle kuuluu, olisi vastaus ollut aivan toisenlainen kuin tänä päivänä.  Väsymys, liikkumattomuus, sairastelut, kamppailu kilojen  ja oikean ruokavalion kanssa olivat osa päivittäistä elämää vielä vuosi sitten.

Elämäntaparemontteja heillä on jokaisella  takana, mutta haluttua hyvää oloa ei ollut löytynyt. Remontit  ovat olleet vuosia  pintasiloittelua, joten nyt olisi aika tehdä pohjia myöten täydellinen remontti. Halu remonttiin eli elämäntapojen muutokseen oli syntynyt, johon tarvittiin vielä askel eteenpäin - mutta mistä apua alkuun?
 Reilu vuosi sitten Marita marssi Kuopion torin alle Kauppakeskus Apajan  Terve Kuopio- kioskiin hakemaan apua muutokseen. Marita sai ohjeeksi ottaa yhteyttä Kuopion kaupungin liikuntaohjaaja Jaana Niskaseen. Samaisen ohjeen Menox- esitteen kera saivat myös Minna ja Inkeri Lippumäen vesijuoksun ohjaajalta - kohti Menoxia.


Avaa asetukset napsauttamalla
Minnalla liikunnan lisääminen on antanut kiloille kyytiä
 ja hymyn huulille
                                     
Mutta mikä tämä Menox onkaan Kuopion kaupungin liikuntaohjaaja Jaana Niskanen?
"Menox- liikuntaneuvonta on maksuton vuoden kestävä ohjaus, joka on tarkoitettu terveyden kannalta liian vähän liikkuville 30-64- vuotiaille sekä 18-64 -vuotiaille työttömille. Liikunta on matalankynnyksen toimintaa, johon ei vaadita aikaisempaa liikuntakokemusta. Menox on liikuttanut kahden vuoden aikana jo yli 300 henkilöä. Menoxin avulla  myös Minna, Inkeri ja Marita ovat onnistuneet  lisäämään hyvinvointiaan."

Avaa asetukset napsauttamalla
Aina liikuntaa rakastanut Inkeri on Menoxin avulla saanut
 monipuolisuutta harjoitteluun ja säännöllisyyttä ateriarytmiin
                                     
Ja mitä, Jaana,  vuoden aikana on tehty?
" Aloituksessa vuosi sitten kartoitettiin lähtötilanne keskustelemalla  henkilökohtaisesti elämäntilanteesta, liikuntatottumuksista ja tehtiin kehonkoostumusmittaus. Alkukartoituksen jälkeen Menoxilaisille tehtiin tavoitteiden kera yksilöllinen suunnitelma vuodeksi , mutta tähtäimessä hyvinvointia edistävä liikunta ja ruokavalio tulisi elämäntavaksi. Liikuntaohjaus on sisältänyt yksilöohjauksen lisäksi ryhmäliikuntaa sekä luentoja hyvinvoinnista.
Myös tärkeä osa ohjauksessa on ollut ravinnon merkitys, johon apuna on ollut Menox hankerahalla kustannettu ravitsemusterapeutti. Ravitsemusterapeutin avulla on katsottu ruokavalio, ruokarytmit ja annoskoot kohdilleen tukemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia."


Vain yksi vuosi, mutta monta muutosta Minnalla, Inkerillä ja Maritalla tehtynä. Kahvakuulat ja lenkkitossut ovat heiluneet, kuten myös liika sokeri ja unohtuneet ateriat ovat jääneet päivistä pois. Väsymyksen, uniongelmien ja ylimääräisten kilojen tilalle on tullut hymy ja hyvä olo.  Kiloja heiltä yhteensä on lähtenyt melkein 50 kg ja vyötäröiltä useita kymmeniä senttejä. Lisätty liikunta on nostanut naisten vireystasoa kaikilla elämän osa-alueilla. Tänä päivänä kukaan näistä kolmesta ei voi olla hymyilemättä vaan he oikein säteilevät hyvää oloa ympärilleen.

Marita tiputti ensin 15 kg omin voimin ja
Menoxin liikunta- ja ravintoneuvonnan avulla tippui taas 15 kg.
1 vuosi 4 kk ja vyötäröltä pois 32 cm.

Mutta mikä matkalla muutokseen on ollut parasta? Tärkeintä Minnalle, Inkerille ja Maritalle on ollut matkalla muutoksessa tuki läheisiltä ja liikuntaohjaaja Jaanan positiivinen kannustus eteenpäin, myös pienten repsahdustenkin äärellä.  Parasta on ollut tuntea että tukea ja neuvoja on tarvittaessa lähellä. Nämä muuttujat suosittelevatkin Menox- liikuntaohjausta jokaiselle, joka tuntee ettei voi hyvin ja ei jaksa itsekseen yrittää muutosta.

Muutoksen jälkeen voi olla vaikeaa jatkaa uuden elämäntavan oppeja, mutta nämä naiset tahtovat pitää kiinni liikunnasta, monipuolisesta ruokavaliosta ja säännöllisestä rytmistä ruokailussa. Mutta myös armeliaisuus on itselle sallittua: repsahduksia saattaa tulla, mutta arjen liikunta ja ruokarytmi auttavat eteenpäin.  Maritan sanoin elämä on kuin neulomista: välillä puretaan tehtyjä silmukoita ja välillä luodaan uusia - silmukka kerrallaan eteenpäin.



Kuopion kaupungin liikunta- ja vapaa-ajan palveluista tietoa:
https://www.kuopio.fi/fi_FI/tyoikaiset
Kuvat Soile Nevalainen

maanantai 8. helmikuuta 2016

Liusun, lausun laskiaista Kuopiossa

LumiPupu

Liusun, lausun laskiaista




Liusun, lausun laskiaista! 
Pellavia kuin silkinsuonia, 
hamppuja kuin haivaleita,
 räätiköitä kuin nurkanpäitä, 
nauriita kuin nappeja, 
hyviä jyviä, kovia ohria, huroo!

-Suomalainen kansanruno-



Riehurinteen mäenlaskuun haluavat osallistua myös Luna ja Iso D. 
Mitenkähän tässä käy? 

Pieniä pellavapäitä, pitkiä pellavia




Lumilaulu



Lunta putoo. 
Lunta putoo. 
Pilvi talvisukkaa kutoo.
 Lumivanttuut sormissansa 
kuuset näkee uniansa.
 Hännäkkäitä, pyrstökkäitä. 
Nassukkaita, tassukkaita. 
Paljon lunta. 
Talviunta näkee puoli valtakuntaa.
Tossukkaita, myssykkäitä. 
Hupukkaita. 
Huivipäitä. 
Turkeissansa
 talvikansa astuu 
ulos kolostansa.

-Kaarina Helakaisa-



Laskiaisukko laihanenäinen, takkutukkainen ja hymysuinen.
 Tuli meille tänään kylään. 
Risuluudallaan se lakaisee heiniään pesätarpeiksi metsän väelle.





Puijon Torni 2016
rakentajana V. Ruotsalainen -
suuri Puijon Tornin Ihailija
Puijon Ladun järjestämäAngry Birds Go Snow- tapahtumassa laskiaisena
seikkailtiin  lumessa
                



  

Lumikola hauskemmassa käytössä.


Angry Birds Go Snow- tapahtumassa
 Puijon Hiihtostadionilla possutkin lensivät

Talvilaulu



Kas, talvella muistaa 
taas lapsoset luistaa 
ja suksilla suistaa
 nyt sievästi näin.
 Ja hanki se nauskaa,
 ja jäänraot rauskaa, 
ja kulku on hauskaa
 hei vaan, edespäin!

Nyt lumet ne vilkkaa
 ja kulkuset kilkkaa
ja riemua silkkaa
on aikamme vaan!
 Nyt etehen korjan
 tuon varsani norjan
 ja siskoni sorjan
 vien ajelemaan.

Z. Topelius

Kerma-kissakin hyppää kyytiin.  
Äkkiä pois, voi mau, tämähän liikkuu!




Laskiaisena Tahkolla perinteisesti myös  lasketellaan...

...Kallavedellä luistellaan..


ja kaverin luona pullalla herkutellaan


Hiihtoladuista ja muista liikunta- ja vapaa-ajanpalveluista lisää:

https://www.kuopio.fi/web/liikunta-ja-ulkoilu

Talvisten kuvien kuvaajina toimivat Kuopion Hyvinvointilähettiläistä 
Kirsi Tähti, MerjaRiitta Koponen, Riikka Pikkarainen, Anssi Kareinen ja Kirsi Koponen

Runot lainattu kirjasta Pikku Pegasos, 1980

tiistai 2. helmikuuta 2016

Tankotanssin pyörteissä

Myönnetään - vielä muutama vuosi sitten itsellänikin oli tästä lajista hyvin erilainen mielikuva. Naisia pienissä vaatteissa ketkuttelemassa lantiotaan tangon ympärillä hämyisessä illassa.. Tällöin ei Kuopiossakaan tainnut paljon mahdollisuuksia olla tätä lajia harrastaa - mutta onneksi nyt on!

Mikä lie ikäkriisi vai uteliaisuuspuuska iskenyt, kun kaikki ennen mahdottomalta tuntuneet ja jopa pelottavat lajit ovat alkaneet kiinnostaa; viime vuoden puolella uusina kokeiluina tuli tennis, jooga, uudet ryhmäliikuntatunnit sekä jopa amerikkalainen jalkapallo. Joten ehkä nyt olikin aika siirtyä johonkin naisellisempaan lajiin vuorostaan. Ihan vain vaihtelun vuoksi. Kieltämättä olen jo pidemmän aikaa ihaillut tankotanssijoiden kykyä veivata itseään mitä ihmellisimpiin asentoihin ja pyörähdyksiin tangon ympärillä - mutta vasta tankotanssin alkeiskurssille osallistuessa tajusin todella, miten haastava laji oikeasti on kyseessä.

Kuva: readysetpole.fi

Päätin siis mennä Tankotanssikoulu Ready Set Pole:n järjestämälle alkeiskurssille. Mikäli ei omaa ollenkaan kokemusta tangolla heilumisesta, niin kannattaa ehdottomasti mennä alkeiskurssille - siellä käydään läpi tekniikkaa perusasioista lähtien. Toinen mahdollisuus on mennä suoraan Alkeis 1 -tunneille, joissa käydään myös läpi perustekniikkaa. Alkeiskurssi sisältää kolme 60min tuntia, joissa opetellaan mm. peruspyörähdyksiä sekä tangolla seisomista ja istumista, eli pitoja. RSP:llä mielestäni paras juttu on se, että viikkotunteja löytyy todella paljon ja tankotanssin lisäksi tuntivalikoimassa on myös pilatesta, putkirullausta, rengasstrapetsia, ilmajoogaa sekä tavoitteellista liikkuvuutta. (Viimeisin olisi ehkä itselleni kaikkein tarpeellisin..)

Ensimmäinen tunti jännitti, tottakai, aivan hirveästi. Näin sielun silmin itseni rähmällään lattialla muutaman pyörähdyksen jälkeen ja asiaa ei helpottanut se, että tunnilla täytyy olla pienissä shortseissa pitoja varten. Tunnelma kuitenkin keveni nopeasti alkulämmittelyjen jälkeen, kun pääsimme tositoimiin, eli harjoittelemaan erilaisia peruspyörähdyksiä. Jokaisen pyörähdyksen jälkeen tuntui, että se alkoi sujua yhä sulavammin ja pehmeämmin. Pientä rohkeuttakin vaadittiin, sillä pyörähdyksessä täytyy vain antaa painovoiman viedä ja luottaa itseensä - ja omaan käteen. Mutta ei saa pitää liian lujaa kiinni tangosta, että pyöriminen onnistuu. Ahaa, okei - helppo juttu! Tai sitten ei.


Huomaan nopeasti olemattoman puristusvoimani olemassaolon, sillä jo muutaman pyörähdyksen jälkeen tuntuu, että ei vaan jaksa enää pitää kiinni. Silti jotenkin ihmeellisesti onnistuin puristamaan tankoa luvattoman paljon, jolloin pyörähdyksen vauhti hidastuu välittömästi ja tyssää heti alkuunsa. Ohjaajan sanat tosin lohduttavat: "Alkuun on todella hankalaa pitää tangosta oikealla voimakkuudella kiinni, se on itsesuojeluvaistoa." Got it! Treeniä siis lisää.

Tunnin lopussa perehdymme vielä pikaisesti tankotanssin toiseen perualueeseen, eli pitoihin. Kuulostaa helpolta; harjoitellaan tangolla seisomista ja istumista. Ei voi olla vaikeaa. Todellisuus iskee tosin nopeasti vasten kasvoja, kun yritän vääntää nilkkoja tangon ympäri ja pidellä itseäni tangolla pelkillä jaloilla. Ei kovin kauniin ja esteettisen näköistä, eikä kättäkään uskalla vielä irroittaa tai huonosti käy. Alan ymmärtää yhä enemmän, miten haastava laji on oikeasti kyseessä - haastava, mutta kiehtova.

(Tässä välissä suosittelenkin katsomaan maailmanmestari Oona Kivelän huikean esityksen Hong Kongista. Olen jo pidemmät aikaa seurannut tämän naisen elämää ja kyllähän tuo liikkuvuus ja lihasvoima mikä Oonalta löytyy, on huikean ihailtavaa!) Ja takaisin maan pinnalle..

Tankotanssin peruskurssi oli ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu, ja sen verran siihen itse ihastuin, että hankin 10 kerran kortin RSP:lle! Kehonpainolla tehtävät liikkeet, liikkuvuus ja temppuilu ovat ehdottomasti omia heikkouksiani ja suurena kynnyksenä näiden kehittämiseen on ollut pelko loukkaantumisesta/epäonnistumisesta. Siksi tämä onkin erinomainen tilaisuus päästä treenaamaan näitä asioita aivan perusteista asti, turvallisesti ja ohjattuna. En voi kuin suositella tätä lajia ihan kaikille; nuorille, vanhoille, paljon liikkuville, vähän liikkuville ja kaikille siltä väliltä. On toki hyötyä, jos on jo vähän lihasvoimaa kropassa sekä hyvä liikkuvuus, mutta minkään puute ei ole este, sillä tässä lajissa sekä oheisharjoittelussa ne kasvavat vauhdilla.

Nyt haluaisinkin haastaa kaikki lukijat miettimään jonkun uuden lajin, jota lähtee kokeilemaan tänä vuonna; mieti täysin vieras laji, jota et ikinä ennen ole kokeillut. Ehkä juuri se, mikä on suurin heikkoutesi? Onko salillasi jotain ryhmäliikuntatuntia, jota olet aina halunnut kokeilla? Vai olisiko viimein aika mennä tanssitunnilla, josta olet pitkään haaveillut? Nyt on lupa innostua uusista lajeista! Kaverin kanssa uuden kokeileminen on vielä tuplasti mukavampaa. :)

Ps. Ready Set Pole järjestää kaveriviikot 1.-14.2 - lisätietoja löytyy täältä!



Ready. Set. Pole! - Kuopio
Puusepänkatu 5 C 1
70100 Kuopio

maanantai 1. helmikuuta 2016

Ei purrut Pena eikä pakkanen,vaan Pakkasjuhlat!

Rati riti ralla 
tuli talvihalla.
Parahiksi Pakkasjuhlaan
lauhtui keli, ei kirpaissutkaan
rati riti ralla
Pian on pulkka alla!

Pakkanen ei purrut tammikuun viimeisenä sunnuntaina, mutta Pakkaspäivien huipennus Pakkasjuhlat puri innostuksen moneen pieneen menijään. Brahenpuisto oli täynnä taaperoa, tenavaa ja teini-ikää lähestyviäkin, joille oli tarjolla monenlaista ohjattua ja oma-aloitteista talvista touhua. Saivat lapset lasketella, luistella ja lauleskella, lumikenkäillä, lykkiä lylyillä ja leikkiä. Isät ja äidit saivat puolestaan mm. lykkiä polkuautoissa istuvia lapsiaan eteenpäin.

"Koska lasketaan pulkkamäkeä? Kun maassa on lunta ja pakkasta! 
Koska lasketaan pulkkamäkeä? 
No tietysti talvella!"
"Tässä isäpupu on,
tässä äidin näät.
Tässä pikkupupujen kaikki näet päät.
Iloisina nyökkää ne toisilleen vaan.
Korvansakin ristiin nämä puput saa."

"Pilviä päin keinumme näin,
ilma on raikasta niin.
Pilviä päin keinumme näin,
keinumme korkeuksiin."
Lasten mehuhetki on liukupelien lepohetki.


























Allekirjoittaneen jälkipolven mielestä parasta oli ehdottomasti pulkkamäki. Ja muut lapset. Ja keinu. Ja musiikki ja tanssi. Ja se pienenpieni pitkäkarvainen koira, joka seisoi pitkään aloillaan isäntänsä vierellä ja jota voi ihaillen tuijottaa. Ja se suurensuuri hassu koira, joka tanssi ja lauloi huopikkaat takatassuissa ja jolle sai taputtaa.

Pakkaskoira Pena
Jos omaa liukupeliä ei ollut, ei hätää, sellaisen sai värkätä työpajassa, jossa olikin tohinaa, tekemisen meininkiä ja tekijöitä tohkeissaan! 
Liukureita kuin liukuhihnalta
- tänne jonotettiin!
Pakkaskoira Pena huolehti siitä, että lämmintä ja lystiä oli lauleskessa ja leikkiessä. 
Pena-koira tanssii ja ruokopilli soi.
Tämän koiran tahdissa tanssiakin voi.
Ja meillä kaikilla oli ainakin mukavaa, ollaan ensi vuonnakin mukana!
http://www.kuopiotahko.fi/2016/01/lasten-ja-nuorten-pakkaspaivat-25-31-1-2016/

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kulttuuria keitolla, Sotku ja Tsuumi

Ruokateatteria lounastauolla?  Keittoa  kera kahvihuonemusikaalin: "Elämän (t)ehostajat" a' la tanssiteatteri Tsuumi.  Yleisönä minä -ensikertalainen- ja 59 kulttuurin ystävää. Kevään ensimmäinen perjantain  kultturikeittokattaus Sotkulla on loppuunmyyty.
 

Odottavalla mielellä paikalla jo hyvissä ajoin.  Vastassa puheensorinaa ja  hämyisen kapakan tuntuista ranskalaista musiikkia. Tunnelma jo odottellessa jotenkin...hmm...intiimi. Se tulee iholle. Tavoistani poiketen valitsen paikan eturivistä ja lyöttäydyn ventovieraan vieruskaveriksi, vaikka hajuraolla olevia paikkojakin on vielä vapaana. Se tuntuu jotenkin luontevalta.

 
Kun kello lyö 12.00, on keitto valmista. Tänään tarjolla kylmäsavulohella maustettua peruna-rucolakeittoa ja mallasleipää viimeisteltynä jälkiruokakahvilla. Keiton syönnin lomassa pöytäseurueessamme viriää keskustelu. Osa on käynyt keitoilla aiemminkin, osa on ensimmäistä kertaa. Paikalle on tultu moninaisista syistä. Yksi on kansantanssin harrastaja, toinen ystävän suosittelema ja kolmas itsekin kulttuurintekijä ja tutkimassa tilaa omaa tulevaa esitystään silmällä pitäen. Entäs minä? Uteliaisuuttani ja uinuvaa kultturelliminääni etsiskelemässä.
 
Yhtäkkiä huomaamme, että naapuripöytään on ilmestynyt virtaviivainen pariskunta fläppitauluineen kyselemään lounastajilta: -Mikä se elämässä haastaa? Ootteko päässeet jo jyvälle?
Vähitellen taulu täyttyy. Tärppisanoista. Ja varsinainen esitys voi alkaa.


Elämän (t)ehostajat, hyvän olon insinöörit ja Y.C.H.I.A-metodin kehittäjät valmiina jatkamaan maailman valloitustaan täällä meillä, Kuopiossa. Ainakin melkein maailman navassa.


 Musiikkia, vauhdikkaita koreografioita ja esitystä eteenpäin vieviä kysymyksiä.

 Kaipaatko?
  Tuntuuko?
 Haluatko?
Koetko?
 
No, mitä kaikkea? 

Tasapainoista perhearkea?
Villejä irtosuhteita?
Yletöntä pihvimässäilyä?
Downshiftausta?
Sohvaperunaa?
Dynaamista fitness-shakeup-vartaloa?
Vegaanista, gluteenitonta ilmanmitä elämäntapaa?
 
Onko tavoitteissa ristiriitaa?
Siltikin, kaikki on mahdollista. Teille. Ihana porukka.


 YouCan HaveItAll.


Suo-ras-taan.
Hengästyttävän helppoa.
On, Off ja Pause.

Ole sosialinen.
 Harrasta.
Rentoudu.
Päästä höyryjä.
 Kultivoidu.
Syö hyvin.
Ja...muista. Erotiikka.

Yleisö lähtee elämän (t)ehostajien mukaansatempaavaan ja osallistavaan sparraukseen mukaan ihan kympillä. Tunnelma ja estottomuus jotenkin tarttuu. On luontevaa näyttää kieltä ja huutaakin.
Seura tekee kaltaisekseen(ko)?

"Ei, ei, ei ja mää, mää, mää."


Ja. Se tärkein.
Vaikutelma. Ennen kaikkea. 

Melkein kaksikymmentä vuotta olen kulkenut päivittäin töihin Sotkun ohitse astumatta kuitenkaan kertaakaan sisälle. Lounaskeiton ja puolen tunnin mittaisen esityksen jälkeen palaan takaisin arkisorvini ääreen virkistäytyneenä ja kultivoituneena. Uudenlaista kulttuuri-intoa puhkuen.
Nyt tiedän, mitä mun elämästä on aina puuttunut. Ja tämä innostus tuntuu olevan tartuvaa. Ennen kuin työpäivä päättyy, on tehty diilit jo ainakin yhden työkaverin kanssa (hänen pyynnöstään), että mennään yhdessä seuraavalle kulttuurikeitolle. Mikäpä jottei. Erilainen perjantailounas kerran kuukaudessa. Ei paha, edes ajatuksena.



   Lisätietoja:
www.minimi.fi
www.tsuumi.com
www.itak.fi

perjantai 29. tammikuuta 2016

Kun kyyhkyset katosivat









Sofi jakaa Äidin rakkauttaan jo useammalle lapselle. 
Osa Sofin lapsista ovat valloittaneet jo koko maailman; ainakin melkein koko maailman. 
Sofi ei itse valitse lapsiaan vaan lapset valitsevat  Sofin, Äitinsä. 
Yksi Sofin lapsista, Kun kyyhkyset katosivat, on saapunut Kuopioon.

Lapsi on syntynyt, ei vain muutaman hetken humauksesta, 
vaan kypsynyt jyvästä kirjailijan sisällä hänen lapsuudestaan saakka. 
Lapsi on imenyt napanuoran kautta Äidiltään vaikutteita 
kahden yhteiskuntajärjestelyn vivahteikkaista väreistä,
 mutta saanut kasvuunsa lisää voimaa  
Äidin tunnollisen ja äärimmäisen tarkan historian tutkinnan kautta.
 Lapsi on kasvanut kuunnellen Äitinsä sydämen jokaisen lyönnin 
ja ottanut lyönnit omaksi rytmikseen.
Äiti on kypsyttänyt lastaan huolellisesti ja pitkään. 

Lapsi on Sofille selvästikin enemmän kuin rakas.

  Sofi ei ole vain tunteettomasti jättänyt 
ja hyljännyt luomaan lastaan Kuopion kaupunginteatterin 
kulmikkaille rappusille 
vaan hän on hellästi sylistään luottamuksella luovuttanut 
omansa teatterilaisten rakastavaan syliin. 

Sofi on valintansa lapsen haltijakummien osalta tehnyt.

 Sofi ei voi pitää lasta vain itsellään. 
Lapsen on päästävä lentoon kyyhkysen lailla. 
Lapsi on päästettävä vapauteen.

Lapsen on annettava lentää vapaana
valloittaen sanomallaan koko maailman.

Lapsi on kokeillut siipiään jo aiemmin Helsingissä, 
mutta lapsen siivet vahvistuvat ajallaan siipien iskujen lisääntyessä. 
Lapsi tarvitsee vahvistuakseen 
vahvan, luotetun ja vapaan 
Kuopion kaupunginteatterin 
kasvualustakseen voimaantuakseen 
jakamaan valittua sanomaa. 
Lapsen sanoma on arvokas, 
äärimmäisen arvokas juuri nyt. 

Lapsi ei valehtele.

Tällä lapsella on erityisen ihmeellinen voima.
Lapsen voima on puhua kielellä,
 jota maailmaa kuuntelee.

"Kaunokirjallisuus voi muuttaa maailmaa."



 Lapsen kasvun ja kehityksen taatakseen 
valittuun suuntaan luotetussa ympäristössä 
Äiti on valjastanut 
virolaisen Kasvattajan oppaaksi matkalle mukaan.
 Tämä virolainen Kasvattaja tuntee lapsen ja Äidin ulkopuolisen kasvuympäristön hyvin.

Kasvattaja rakkaudella ja rohkeasti 
ottaa oppaan roolinsa opastaen myös lapsen haltijakummeja.  
Haltijakummit suojelevat lasta rakkaudella 
sekä vapauttavat lapsen lentoon kera sanoman.

Minä uskon, en tiedä, 
tunteeko Sofi omaa luomustaan omaksi lapsekseen,
 mutta minä koen teoksen hänen luomanaan lapsena.
 Tämän lapsen kautta tunnen 
kuinka tämä päivä ja historia kättelevät toisiaan. 
Kättelevät vahvasti, 
mutta myös vaarallisesti toistaen jo ennen koettuja kohtaloita.


Lapsen mukana Sofi ei jättänyt meille vain palaa itsestään.
Hän jätti meille palan maailmaa.


Sofin matkoilla mukana muutama vuosi sitten lahjaksi saatu nukke


Sofi Oksanen,  mikä on päämääräsi kirjailijana?
 Kirjoittaa paremmin.

Kuopion kaupunginteatterista lisää:
http://kuopionkaupunginteatteri.fi
https://www.facebook.com/kuopionkaupunginteatteri/?fref=ts

Kävin viime vuonna kurkkaamassa Kuopion kaupunginteatterin kulisseihin:
Kuusi työpäivää viikossa, työpäivä jaettuna kahteen osaan: tervetuloa tunteiden taloon Kuopion kaupunginteatteriin!