Näytetään tekstit, joissa on tunniste #kuopionravirata. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #kuopionravirata. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. elokuuta 2017

Mahdollisuuksien hevonen Sorsasalossa kokosi heppahöperöt taas yhteen


Suomenhevonen on hevosrotuna tänä vuonna jo 110-vuotias. Rotu on ainoa täysin Suomessa kehitetty hevosrotu ja se on kulkenut uskollisesti suomalaisten rinnalla koko itsenäisen Suomen historian ajan. Suomen ja suomenhevosen juhlavuoden kunniaksi Sorsasalon raviradan elokuisessa hevostapahtumassa "Mahdollisuuksien hevonen"  rodun monipuolisuus olikin nostettu hyvin esille. Suomenhevonen on kumppani, joka käy melkeinpä kaikkeen: työhevoseksi, kouluratsuksi, esteratsuksi, ravihevokseksi ja valjakkoajoonkin. Tapahtumassa nähtiin, että samanaikaisesti voimakas ja sulavalinjainen suomenhevonen vetää kevyesti yli oman painonsa, liikkuu pienin avuin kouluratsuna, taipuu räjähtävään vauhtiin montessa ja toisaalta ei hyydy pidemmälläkään matkalla raveissa, valjakkoajoa ja esteitä unohtamatta. Yllättävää oli myös huomata, että rodusta löytyy niin montaa väriä. Mielikuvissa kun suomenhevonen nousee esiin rautiaana liinakkoharjana. Tapahtumassa kuitenkin nähtiin, että rodussa esiintyy useita muita värejä.

Komea suomenhevosori Igor Kuu ja 15-vuotias Martta Tiainen  ovat kisanneet yhdessä vasta vuoden.
Tällä kertaa tuli voitto  kouluratsastuksen tasolla helppo B.

Jasun Jatsi veti tapahtuman vetonäytöksessä kevyesti yli 900 kg.

Mäntymäen Velmu vauhdikkasti valjakkoajossa.

Kun edellisvuoden Sorsasalon hevostapahtumassa ihasteltiin maailman suurimpia hevosrotuja shiret mukaan lukien, oli tapahtumassa tänä vuonna suomenhevosen ohella edustettuna maailman pienimpiä hevosrotuja. Rapsuttelemaan pääsi sekä eurooppalaista että amerikkalaista minihevosta.

Amerikkalainen minihevonen Macho omistajansa Susanne Ylikestin kanssa.

Macho -nimensä veroinen tukkajumala.

Turpaterapialla on ihmeellisiä vaikutuksia.

Eurooppalainen minihevonen Harmony tekee Susannen kanssa käyntejä mm. vanhainkoteihin.
Vielä tätä kirjoittaessanikin Susannen kertomat Harmonyn ja ikäihmisten kohtaamiset herkistävät.





Erikoisuusosastolla tapahtumassa pääsi tänä vuonna tutustumaan mm. vikellykseen. Vikellys on voimistelua ja tanssia hevosen selässä. Laji vaatii notkeutta, voimaa ja tasapainoa mutta ennen kaikkea vahvaa yhteistyötä. Kehityksen myötä askellaji muuttuu vähitellen käynnistä laukaksi.


Siilinjärven Vikeltäjien tyylinäytteet.



Kuten asiaan kuuluu, tapahtumassa oli esillä myös hevosurheilun varusteita, toimijoita ja alan koulutusta.

Sen lisäksi, että ständillä kisattiin hevosenkenkien heitossa, kuultiin myös asiaa koulutusmahdollisuuksista.
Kiuruveden Hingunniemessä voi opiskella hevosalaa monipuolisesti. 

Peltolan maatilalla on osattu yhdistää hevoset ja tietoisuustaidot. Maatilalla järjestetään teemaretriittejä ja HeLMi -ohjausta.
Samaan pöytään olivat päässeet suomalaiset Sola luomu- ja luonnonsaippuat.
Kotiinviemisiksi omaan kassiin Valjaskulman pinteleiden ohella päätyivät "luomu plörö" ja "inkivääriin ilo".

Sokerina pohjalla. Jotkut asiat ne eivät vanhene. Niin kuin kepparikisat. Näitä oli edellisvuodesta asti odotettu ja osallistumista hartaasti suunniteltu, Liekö myös harjoiteltu. Laji on selvästi edelleen tapahtuman kestosuosikki. Siinä palataan hevosurheilun alkulähteille. Kepparit ovat usein ne pienten hevostyttöjen ja -poikien ensimmäiset hoitohevoset.  Sillä erotuksella, että kepparit jaksavat yhä vaan kiinnostaa, vaikka oikeiden hevosten parissakin jo puuhataankin. Kepparitallin omistajan äitinäkin sitä jo tietää, mitä eroa on kolmi- ja kaksipalaisella kepparilla ja miksi suullinen on suutonta parempi.

Hevosmies Lauri kisasi hienosti alle 5-vuotiaiden sarjassa.

Helmin...

...Nellin...

...ja Jennin tyylinäytteet isompien sarjoissa.

Kepparikisat kilpailtiin näillä Helmin kepparitallin kotitekoisilla ratsuilla.

Koko päivä meillä tapahtumassa sitten vierähti ihan huomaamatta. Ja vielä piti neitokaisia houkutella pois. Mätsärit jäivät kesken ja suomenhevosten esteet näkemättä. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan ensi vuotta, että mitäköhän seuraava Sorsasalon hevostapahtuma tuo tullessaan. Ehkäpä ollaan jo mukana osallistumassa poniraveissa tai mätsäreissä oman Iisan kanssa.

Ensimmäiset kärryharjoitukset omalla Iisalla.

Kiitos ITIS aluejaosto ja tervetuloa taas Sorsasaloon. Siellä nähdään.



Lisätietoja:








keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Lemmikit messuilla – karvaturreja ja innovaatioita

Kuopion raviradalla sunnuntai 29. tammikuuta oli täynnä monenmoista vipinää ja hännän heilutusta. Vastaan käynkenteli koirien jalostuspäivien näyttelyyn osallistuneita karvakuonoja. Minä suuntasin sisälle tutustumaan Lemmikkimessujen antiin. Paikan päällä olikin erilaisia näytteilleasettajia.

Mukana päivässä oli lemmikkien omistajia, kanien kasvattajia, Kennelliiton kaverikoira, Pieni eläinkauppa, pieneläinklinikka Tuhatjalka, muun muassa. Keskustelin muutaman messuille osallistuneen kanssa.


Kaneja ja öttiäisiä


Kaavilainen Niskasen Heidi oli tullut paikalle kahdeksan viikon ikäisten töpöhäntien kanssa. Hän kasvattaa monirotuisia kaneja ja leijonaharjaskaneja. Kasvatustyössä Niskanen huomioi väritystä ja luonnetta - kanien tulee olla hyväluonteisia lemmikkejä. Mukana olleet pitkäkorvat ovat tottuneet kotona perheen hälinään, joten ne eivät olleet moksiskaan messuvilinästä.




Faunatar Kuopio Päiväranta oli mukana useamman eläinystävän kanssa. Terraarioissa oli ainakin kääpiöparta-agama, leopardigekko, rukoilijasirkkoja ja ruusukuoriaisia. Minä luulin ihastelevani jotain kotiloa, mutta sainkin kuulla öttiäisen olevan karibian erakkoravun. Kotilo ei olekaan sen oma vaan mukana kuljetettava suojakuori. Kaikkea sitä näkeekin.
Erilaiset hyönteiset ovat allergikolle mitä sopivimpia lemmikkejä, mutta paijattavia ne eivät ole. Sitä vastoin suloinen maatiaiskissa makoili katsellen messuväkeä ja komea amerikanbulldoggi, nimeltänsä Perro, istuskeli rauhaisasti Juho Ollilan seurassa. Ollila on vastikään Kuopioon perustetun lemmikkiliikkeen kauppias. Hän esitteli Perron olevan koostaan ja ulkonäöstään huolimatta säyseä kaveri.



Kodittomia kissoja ja polskivia koiria


Lemmikkimessut ovat ihanteellinen koko perheen tapahtuma. Raviselostuksen seassa porisee puheensorina ja helähtelee lasten hihkunta. Suloiset marsut ja hiiret keräävät huomiota.

Menen katsomaan mikä Piskis ry:n luona lapsia ihastuttaa. Suuressa häkissä touhusi kolme 11 viikon ikäistä kissanpoikaa - Myrtti, Muratti ja Kamomilla. Piskis on kodittomien eläinten hoitoyhdistys. Moni kissa odottelee vapaaehtoisten hoteissa loppuelämän kotiaan madotettuna, rokotettuna ja sirutettuna.

Koirakylpylä AaltoTassun väki esitteli lähellä ravirataa sijaitsevaa yritystään. Tiina Oksman-Miettinen kertoi, että uinti sopii kaikille koirille ikään, kokoon, rotuun tai käyttötarkoitukseen katsomatta. Kylpylän asiakkaina ovat esimerkiksi kisa- ja metsästyskoirien lisäksi kuntoutujat. Kuntoutustarve voi syntyä vaikkapa jonkin operaation, kasvuhäiriön, nivel- tai selkävaivan vuoksi. Tehokas mutta hellävarainen uinti on myös erinomainen lihaskunnon ylläpitävä liikuntamuoto. Pöydällä oli esillä kaksi koiran uintiliiviä, kaikista pienin ja kaikista suurin koko. Sain tietää, että liivien avulla vahvistetaan koiran lihaksia oikealla tavalla ja oikea uintiasento jää harjoittelun myötä lihasmuistiin. 



Lemmikkilähtöisiä tuotteita


Lempi originalin pöydässä oli esillä kippoja ja kuppeja. Tiedustelin mitä yritys myy, koiran ruoka-astioitako. Arvaukseni meni hieman pieleen. Aleksei Niemi sanoi puoli vuotta sitten Kuopioon perustetun yrityksen suunnitelevan ja valmistavan käsityönä puumateriaaleista lemmikki- ja ympäristöystävällisiä tuotteita, kuppien telineitä. On eri kokoisia perusmalleja sekä koivusta taivutettu design kuppiteline. Todella tyylikkäitä. Telineissä on huomioitu käytännöllisen ja kauniin muotoilun lisäksi myrkyttömyys, vedenkestävyys, käyttökelpoisuus, kestävyys ja kierrätettävyys.

Lattialla oli näytillä puusta valmistettu puinen torni. Niemi kertoi idean syntyneen omasta tarpeesta, tai siis pienen koiran toiveesta. Hauvan teki mieli katsella ikkunasta ulkomaailmaan. Puuseppänä Niemi valmisti tornin, jonka pikkuruisia portaita pitkin pikku kaveri pääsee tasanteelle ikkunan korkeudelle seuraamaan mielenkiintoisia tapahtumia. Tämä keksintö innoitti yrityksen perustamiseen. Niemi korosti asiakaslähtöistä suunnittelua. Yritys valmistaa esimerkiksi erityisesti koiran kasvattajille suunniteltuja ruokakuppitelineitä.

Muistelin heränneeni viimeksi edellisyönä kissojen ruokakuppien kolisteluun. Esitellyissä kuppitelineissä metalliastiat pysyvät tukevasti paikoillaan eivätkä kolise tai liu´u. Pienin kuppiteline soveltuu hyvin kissoille. Pistän tämän mielihyvin korvani taakse.


Kuopion ravirata vaikutti luontevalta paikalta lemmikkiaiheiselle messutapahtumalle. Tarjolla oli monipuolisesti informaatiota erilaisista lemmikeistä, niiden hoidosta ja hyvinvoinnista. Tuskin olisin missään muualla tunnissa tavannut näin montaa eläintä ja eläinystävää kuin messuilla.

Suosittelen seuraamaan raviradan tiedotuksia, sillä siellä järjestetään hevosurheilun lisäksi monelaista tapahtumaa.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Hyvän mielen hevonen Sorsasalossa

Hyvän mielen hevostapahtumassa Sorsasalossa riitti sunnuntaina 14.8.2016 vauhtia, vilskettä ja uusia tuulia. Tapahtumassa oli tarjolla tosi monipuolisesti ratsastuksen eri tyylilajien ja hevosrotujen näytöksiä ja kilpailuita varustemyyntiä sekä -kirpparia unohtamatta. Katsoen ja kosketellen hevosvoimia ja  hevosten käsittelytaitoa parhaimmillaan. Bonuksena pienimmille keppareita, ponin hoitoa ja talutusratsastusta. 

Helmin ja Jennin suosikkiohjelmat olivat osallistavia: hevosjalkapalloa ja keppareiden hurjat laukkakisat. Ensi vuonna osallistutaan myös keppariesteille, tytöt jo taitojaan kokeiltuaan päättivät. Äiti puolestaan häikäistyi mahtavien shirejen voimasta, kouluratsastuksen liitelevästä sulavuudesta ja tietysti satujen saaren ihanista issikoista, joiden töltti ei jätä koskaan kylmäksi. Shiatsuhierontanäytös olisi vielä kiinnostanut, että miten se tepsii hevoseen, mutta se jäi tällä kertaa näkemättä. 

Hyvän mielen hevonen järjestettiin nyt neljättä kertaa Kuopion Sorsasalossa. Toivottavasti tapahtuma säilyy myös jatkossa juuri tällaisena: pääpaino edelleen erilaisissa näytöksissä ja esittelyissä, mausteena vähän kilpailuhenkeä ja sopivasti kaupallista tarjontaa. Ja lippujen hinta enemmän kuin kohdillaan. Hyvää mieltä koko rahalla kaikenikäisille ja -taitoisille.

Tähän ei enempää sanoja tarvita. Loppuun kuvallinen lämmin kiitos!  I-ha-haa. Oli kerrassaan i-ha-naa.




















Lisätietoja: