Vesijuoksuttaa!

VESIJUOKSU KEHITTÄÄ YLEIS-JA LIHASKUNTOA MONIPUOLISESTI!

Minä innostuin vesijuoksusta viime vuoden alkusyksynä ja nyt olen käynyt juoksemassa noin kerran viikossa ystäväni kanssa. Ystävän seura on ollut minulle ehdoton plussa. Aika kuluu siivillä, kun samalla saa vaihtaa kuulumiset. Juoksuaika meillä on ollut puolin ja toisin 60min. Minä juoksen, koska tiedän sen olevan hyväksi terveydelleni. Vesijuosta voi myös avovesissä, mutta se on minulla vielä kokeilematta. Minulle pienelle vilukissalle avovesi saa olla aika lämmintä ennen kuin uskaltaudun juoksuhommiin. 

Vesijuoksu kehittää hyvin yleiskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä, koska vedessä juostessa kaikki kehon suuret lihakset toimivat tehokkaasti. Tällöin syke on helppo nostaa ylös. Vedessä ollaan hartioita myöten ja juostaan pystyasennossa eteenpäin (Vesiliikuntainstituutti).

Vesijuoksun avulla voi parantaa lihaskuntoa kokonaisvaltaisesti, sillä vedessä juostessa elimistön lihaksia käytetään hyvin monipuolisesti. Vesi on noin tuhat kertaa tiheämpää kuin ilma, jolloin se toimii hyvänä vastuksena ja kehittää lihaskuntoa (Vesiliikuntainstituutti). Itse huomaan tehokkuuden viimeistään siinä vaiheessa kun nousen pois vedestä. Jalat ovat työtä tehneet oloiset ja hieman vetelätkin. Kokonaisolo ihanan virkeä.

Vesijuoksu on tehokasta, koska vesi vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön ja hermoston toimintaa ja auttaa pitämään yllä hormonitasapainoa (Vesiliikuntainstituutti).

Vedessä liikkuminen on tehokasta myös painonhallinnan kannalta, sillä ihminen kuluttaa vedessä energiaa huomattavasti enemmän kuin kuivalla maalla. Vesiliikunta lisää lihasmassaa ja kiinteyttää siten lihaksia (Vesiliikuntainstituutti).

Vesijuoksu auttaa

• ylläpitämään ja lisäämään lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta
• lisäämään hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä
• vähentämään lihasjännitystä ja parantamaan elastisuutta

Vesijuoksu sopii erityisesti

• ylipainoisille, koska vedessä liikakilojen kantaminen ei rasita
• alaraajojen nivelkivuista kärsiville, koska vedessä juostessa jalkojen nivelillä ei ole painoa
• niska- ja selkäkipuja poteville, koska vedessä juostaan selkärangan kannalta turvallisessa asennossa ja ilman suurta painovoimaa
• vammaisille, koska vedessä on helppo liikkua
• pitkäaikaissairaille, koska vesiliikunta parantaa monien oireita ja auttaa jaksamaan
• kuntoutujille, sillä vedessä voidaan tehdä tehokkaita harjoituksia tukirankaa kuormittamatta
• urheilijoille, sillä vesi antaa riittävän vastuksen 

(Vesiliikuntainstituutti)

TEHOA VOI SÄÄDELLÄ OMAN KUNNON MUKAAN!

(kuva Yhteishyvä-lehdestä)

Mitä nopeammin vedessä liikkuu, sitä enemmän vesi vastustaa ja sitä enemmän vesijuoksussa on tehoa. esijuoksu kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, jos vesijuoksija hengästyy riittävästi.

• Huonokuntoiselle riittää se, että juuri ja juuri hengästyy
• Terveysliikkujalle riittää sellainen teho, että "pystyy puhumaan puuskuttamatta"
• Kovakuntoisen tulee kuntoa kohentaakseen harjoitella ehkä lujastikin

(Vesiliikuntainstituutti)

Kannattaa käyttää sykeseurantaa, jotta oppisi oikean vesijuoksutehon. Tällöin pitää ottaa huomioon veden sykettä alentava vaikutus, jotta ei harjoittele niin paljon, että tulee ylikuntoon. Minun oma sykemittarini tykkää hävittää sykeyhteyden vedessä, joten on täytynyt edetä omien tuntemusten mukaan. Tykkään intervallityyppisestä menosta, jossa välillä mennään kevyemmin ja väliin spurtataan.

Ergonominen juoksutapa suojaa rasitusvammoilta Vesijuoksijan kannattaa opetella alusta lähtien hyvä juoksuasento. Ergonominen vesijuoksutapa ei aiheuta rasitusvammoja (Vesiliikuntainstituutti).

Vedessä juostessa kannattaa muistaa, että

• pää on pystyssä, selkä suorana ja lantio edessä
• hartiat ovat rennot
• leuka ei työnny eteen, jolloin niskakaan ei rasitu
• ylävartalo nojautuu hieman eteenpäin
• vatsalihakset ovat tiukkoina, mutta hengitystä ei kuitenkaan pidätellä
• pakaroita puristetaan kevyesti yhteen
• ei juosta istuvassa asennossa

Juostessa keskitytään polkemaan vettä jalkapohja edellä. Lonkka ojennetaan joka potkulla. Harjoittelua voi tehostaa aktiivisilla käsillä. Kädet pidetään 90 asteen kulmassa ja liikutetaan niitä suoraviivaisesti eteen ja taakse.

Vesijuoksua harrastavat käyttävät vyötärölle kiinnitettävää vesivyötä. Se auttaa pinnalla pysymisessä ja pystyasennossa liikkumisessa. Vyö ei tosin ole pakollinen.

(Vesiliikuntainstituutti)

Lähde; 

Suomalainen Vesiliikuntainstituutti www.vesiliikunta.com 

Viime keväänä lähdin pitkästä aikaa ulos lenkille ja hämmästyin, kuinka tossu nousi odotettua kevyemmin. Olisiko vesijuoksu ollut tähän "syyllinen"... 

Näin talvella avantouintikin olisi ihanaa...mutta kun minua niin vietävästi paleltaa ;) Riikka

Kuopion uimahallien palveluista lisää:
https://www.kuopio.fi/web/liikunta-ja-ulkoilu/uimahallit 

Vuosi käyntiin -tonta ja kankeita nelikymppisiä

Voi kanki. Pää toimii mutta jalat eivät tottele. Lihakset niin pinkeät, että melkein kuulee narinan. Portaat. Tuskaa. Näin kävi, kun loppuvuoden hidastaja laittoi lihansa jälleen liikkeelle. Kuullostaako tutulta?

Tammikuu on heräämisen aikaa. Kuntosalit ja liikuntaryhmät ovat täynnä ja moni ainakin miettii, mitä vuoden alun kunniaksi taas aloittaisi. Vietetään tipa-tonta, sokeri-tonta, rasva-tonta ja loppuma-tonta ilman jotain kuukautta. Olen minäkin -tonta joskus kokeillut. Ja aina palannut samaan kehäpäätelmään. Kielloitta kohtuudella ympäri vuoden toimii minulla sittenkin parhaiten. Mutta tunnustan kyllä, että joskus sitä -tonta tarvitaan alkuun pääsemiseksi. Vanhojen tottumusten ohjaamiseksi uusille urille. Sitä viisas ihminen kun lipsuu niin helposti takaisin mukavuusalueelleen.

Oman elämäntaparemontin suurimmista käännekohdista on kulunut jo useita vuosia. Juristitermein kuvattuna lähtökohtaisen pääsääntöisesti tilanne on nyt under control. Siltikin aina välillä tulee jaksoja, jolloin liikkuminen jää vähemmälle. Huomaan myös nyt, että joulunpyhien hitaudella ja sitä edeltäneellä sairastelulla on ollut hintansa. Kehoni on kangistunut ja kestävyystasoni laskenut. Ainakin siltä tuntuu. On tahmeaa taas palata liikuntojen pariin. Mutta palaan kuitenkin, sillä tiedän liikunnan antavan paljon. Voimavaroja, virkeyttä ja hyvää oloa.

Minun liikuntani lähtivät vuoden alussa käyntiin Kansalaisopiston torstaisella kehonpainoharjoittelun kurssilla ja Antin nelikymppisillä, lihaskuntotestillä. Testin ja jälkikankeuden kautta pääsin taas kartalle, missä nyt mennään. Syntymäpäivänäni kesän kynnyksellä haastan itseni uudelleen. Asetan tavoitteekseni, että parannan tulostani vähintäänkin yhdellä kierroksella. Noin kaksi kertaa oma ikä nelikymppistä per liike riittää kevään tavoitteeksi minulle. Bonusta on, että kroppa vielä taipuukin testin jälkeen. Kesän koittaessa en halua olla enää vuoden alun kanki Kirsi.

Joulun pyhien aikana tuli hidastelun lomassa lueskeltua myös Jenniemilian kirjaa "Rakastan siis olen". Näin lihaskuntotestin jälkimainingeissa mieleen nousevat kirjan kohdat, joissa puhuttiin tavoitteiden asettamisesta ja sitoutumisesta. Monet meistä ovat taitavia asioiden aikaansaamisessa, kun puhutaan käytännön asioista, esimerkiksi keittiöremontista. Kun taas puhutaan meistä itsestämme, olemmekin tavoitteidemme suhteen monesti hukassa. Kun tavoitteet on asetettu, on vielä uskallettava sitoutua. Sitoutuessaan sitä on valmis tekemään tavoitteensa eteen töitä. Silloinkin, kun askel horjuu."Menestystä ei mitata harha-askeleiden määrällä, vaan periksiantamattomuudella, joka vie eteenpäin esteistä huolimatta", kirjoittaa Jenniemilia. Niin.

Kannustankin myös sinua näin vuoden alussa pieneen elämäntapapohdintaan. Asetatko itsellesi joitain hyvinvointiasi lisääviä tavoitteita tälle vuodelle? Mikä sinua innostaa, kannustaa ja motivoi? Miten rakastat itseäsi?

********

Kuopion Kansalaisopiston tarjonnasta löytyy vielä paljon omaan hyvinvointiin liittyviä kursseja, joilla on tilaa (kansalaisopisto.kuopio.fi). Myös minun kurssilleni "Kehonpainoharjoittelun perusteet" mahtuu vielä. Kehonpainoharjoittelun syksyn kurssista olen kirjoittanut erillisen blogin "You got the power", jos kiinnostuit enemmälti lajista. Blogin löydät nimeni alta lupainnostua.blogspot.fi-blogista. Samasta paikasta löydät myös ihan ensimmäisen blogikirjoitukseni "Kyllä! Nyt on lupa innostua ja myös onnistua". Siinä on valotettu minun elämäntaparemonttini taustoja.

Myös kulttuuri on iso osa hyvinvointia. Kevään tarjontaa kulttuurin saralla löytyy juuri ilmestyneestä kaupungin "Kohtaamisia" -lehdestä, johon on koottu koko kevään tapahtumat Kuopiossa. Omaan kevään kulttuuri- ja tapahtumakalenteriini kuuluvat ainakin Sotkun kulttuurikeitto ja taidemuseon "My Silence" yhdessä hyvinvointilähettiläskollegoideni kanssa, Onnen aika -häämessut yhdessä morsiameni kanssa (olen ensi kesän kaaso) sekä teatterilla mentalisti Pete Poskiparran Mielenkääntäjä. Näistä siis ainakin blogeja luvassa tässä kevään aikana.