Näytetään tekstit, joissa on tunniste #retkeily. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #retkeily. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. toukokuuta 2017

Voi pojat, mikä pauhu! - Retkikohteena Korkeakoski


Nyt siellä on koski komeimmillaan, kirjoitti joku Facebookissa. Minäpä pakkasin kameran ja eväät laukkuun sekä ajella köröttelin suuntana Maaninka ja Korkeakoski.


Perille oli helppo löytää. Autolla pääsee tien vieressä olevalle paikoitusalueelle. Komea jylinä kuuluu heti kun auton oven aukaisee. Suuri opastetaulu kertoo paikan historiasta ja laajentumisesta luonnonsuojelualueeksi. Koski on ollut luonnonnähtävyytenä jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kuopiolaisina voimme täysin palkein olla ylpeitä tästä luonnon ihmeestä.



Voi mikä pauhunta ja kuohunta!

Miksi ainutlaatuinen?

Korkeakoski on maamme korkein putousmainen koski, jonka korkeus on 36 metriä. Maassamme tällainen on harvinainen nähtävyys, todellinen helmi. Jylhimmillään se on kevättulvalla. Koskea voi ihailla jykeviltä näköalatasanteilta sekä alhaalta käsin astelemalla rotkon pohjalle portaita pitkin liki 200 askelmaa. Kosken alla on kosteaa ja viileää putoavan vesimassan pärskyttämien pisaroiden myötä - siellä onkin omanlainen pienilmasto. Myös rotko on kunnioittava näky. 

www.suomenvesiputoukset.fi -sivustolla kerrotaan, että putous syntyy, kun joki virtaa kallioperässä olevan murroslinjan yli harjumaisten seinämien ympäröimään rotkoon. Kosken kulkureitti, kallioperän repeämä, on miljoonia vuosia vanha.


Kanjoniin putoessaan vesimassa ryöppyää suurella voimalla kiviröykkiöstä piittaamatta.

 
Eväät ja kamera mukaan

Koskea pääsee ihailemaan helposti koko perheen voimin, sillä kosken niskaa voi katsella pienen matkan päästä parkkialueelta. Eväitä voi nauttia kahvilan vieressä tahi tulentekopaikalla Kanjonin kierroksella. Se on punaisin merkein merkitty luontopolku joka on välillä vaikeakulkuinen. Matkan varrella näkee monimuotoista Suomen luonnontilassa olevaa metsää ja jykevää kalliota. Entisen padon paikalla voi seurata pienempää veden pauhua. Luontopolun pituus on kolmisen kilometriä, koko reitin pituus on viisi ja puoli.



Myllynkivi on muistona menneisyydestä.

Kanjonin kierroksen alussa kyltti kertoo, että luonnonsuojelualueen rauhoituksen tarkoituksena on suojella alueen puronvarsiluontoa, ikimetsää ja lehtokasvillisuutta sekä säilyttää Korkeakoski merkittävänä luonnontilaisena nähtävyytenä. 


Kokonkallio paistatteli auringossa. Papanat sen juurella kertoivat hirven käyskennelleen alueella. 






On rentouttavaa astella metsän halki kuunnellen pirtsakkaa pikkulintujen lauleskelua. 
Luonto tarjosi pieniä suloisia yksityiskohtia.


Suosittelen lämpimästi tätä luonnonihmettä retkeilykohteena.


Ajo-osoite:  

Korkeakoskentie 107, Maaninka, Kuopio

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Puijonnokka - retkellä Puijon nenänpäässä



Rakas ystäväni joka on jo vuosia asunut Helsingissä kehui kesällä kuinka huippu paikka Puijonnokka on käydä lasten kanssa. Minä kuuntelin hämilläni. Olen asunut Kuopiossa vuodesta 2005 lähtien, mutta kyseinen paikka on kokonaan käymätön kuten moni luontokohde täällä Kuopiossa. Olen ummikko omassa kotikaupungissa (kuinka noloa). Lapsemme ovat paljasjalkaisia kuopiolaisia, joten minun tehtävä on opettaa heille kuinka mahtavassa kaupungissa he saavat asua. Ehkä opin siinä itsekin samalla jotain ja nolouskerroin vähenee.

Tästä startataan: Aaro J. Jalkasen muistomerkki Puijonsarvessa on hyvä maamerkki. (62°56'20.6"N 27°38'35.4"E)

Retkelle Puijonnokkaan on helppo startata Puijonsarvesta Aaro J. Jalkasen muistomerkin kohdalta joka sijaitsee Puijonsarven tien varrella. Muistomerkkiä vastapäätä tien toisella puolella on levike minne saa helposti laitettua auton parkkiin. Tullessamme paikalle olimme ensimmäisiä, mutta lähtiessämme oli jo kuusi muutakin autoa parkissa. Kävelyreiteistä laavulle voi valita joko leveän ja tasaisen hiekkatien jota pitkin lastenrattailla pääsee perille erittäin helposti tai suoraan eteenpäin mäntymetsän läpi metsäpolkua pitkin. Omille lapsille metsäpolku oli se ykkösvaihtoehto. Puijonsarven suunnasta kävelymatkaa on n. 800 metrin verran, joten matka taittuun nopeasti. Laavulle pääsee myös Puijon tornilta jolloin matkaa tulee noin 3,5 kilometriä suuntaansa.

Läpi mäntymetsän..


..ja kuusikon
Perillä!
Laavulta löytyy puuliiteri, joten omia puita ei tarvitse kuljettaa mukana. Olin varannut mukaan tulentekovälineet, mutta nuotion sytytys oli jo käynnissä kun tultiin paikalle. Puut olivat kuivia, joten sytyttäminen kävi nopeasti. Kuulin samalla, että Neulamäessä Vuorilammen laavulla polttopuut ovat kosteampia, joten pari kuivaa kalikkaa kannattaa ottaa mukaan nopeuttamaan sytyttämistä. Kiitos vinkistä!

Puijonnokan laavun ohi kulki tasaiseen tahtiin ihmisiä ja osa pysähtyi makkaranpaistoon ja nauttimaan maisemista. Nuotiopaikka on reilun kokoinen, joten makkaraa paistamaan mahtuu useampi ryhmä kerralla. Lapset viihtyivät hyvin tutustuessaan ympäröivään metsään ja yrittäessään viritellä leikkejä muiden lasten kanssa. Laavulta löytyy myös kuivakäymälä, mistä iso plussa varsinkin kun lasten kanssa liikkuu.


Paluu autolle meni vauhdikkaasti alamäkeä kävellessä. Minusta ja lapsista tämä oli huippu paikka! Tänne tullaan uudestaan ja ehkä ensi kerralla Puijo tornin suunnasta pidempää reittiä pitkin.


Mitkä ovat sinusta käymisen ja näkemisen arvoisia paikkoja Kuopiossa? Minne lasten kanssa seuraavaksi?

Kuopion liikunta- ja ulkoilukartat
Puijon alueen opaskartta


maanantai 26. lokakuuta 2015

Metsään - ja retkelle!



Lukukoira Sylvi viihtyy metsässä, ja retkeily onkin yksi tämän hyvinvointilähettilään suosikkipuuhista. Kesän ja syksyn aikana olemme retkeilleet niin Kuopiossa kuin hiukan kauempanakin, tässä parhaita paloja:

Aina ei tarvitse lähteä kauas. Kuopiolaisilla lähimetsät ovat usein kirjaimellisesti nurkan takana, niin meilläkin. Pienessäkin metsässä voi parhaassa tapauksessa kuljeskella ihan omassa rauhassa ja päästä oikeaan metsätunnelmaan. Metsään kannattaa mennä vaikka lyhyeksikin aikaa, jo parinkymmenen minuutin kävelylenkki  vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia.



Lähimetsien ykköskohde Kuopiossa on tietenkin Puijo. Puijolle pääsee kävellen, pyörällä tai bussilla, ja reiteissä on valinnan varaa, jokaiselle oman kunnon mukaan. Sylvi kulkee Puijolla viikottain: välillä poluilla kävellen, välillä pururadoilla hiukan nopeampaa vauhtia. Vaikka Puijo-kilometrejä on takana jo satoja, metsä houkuttaa edelleen.
 


Hiukan kauempana, n. 40 km päässä Kuopiosta on Niittylahden ulkoilualue. Alueen ulkoilureitti on noin kymmenen kilometrin mittainen eli juuri sopiva päiväretkikohde. Maasto on vaihtelevaa: välillä suon laitaa, välillä jyrkännettä, välillä järvinäköalaa. Reitin varrella on pari nuotiopaikkaakin evästaukoja varten.




Tutustumisen arvoinen  päiväretkikohde on myös Suonenjoen Lintharju. Lintharjulla on retkeilijälle tarjolla mäntymetsää, harjunselkää, soita ja lampia. Osa alueesta on luonnonsuojelualuetta. Luontopolku (14 km) on merkitty hyvin ja polut ovat erittäin helppokulkuisia. Halutessaan voi kävellä myös lyhyempiä pätkiä. Sylvin seurueelle sattui kesällä suorastaan helteinen retkipäivä, onneksi välillä pääsi pulahtamaan lampeen.





Mäkistä maastoa kaipaavan kannattaa suunnata Kuopion ja Juankosken rajalla sijaitsevalle Pisan mäelle. Pisan kierto on n. 8,5 mittainen reitti, joka on paikoin vaikeakulkuista kivikkoa, paikoin sammaleista metsätaivalta. Jyrkkää rinnettä kapuaminen vaatii jonkinlaista kuntoa, mutta Pisan laelta näköalatornista avautuvat maisemat palkitsevat reippailijan. Kirkkaalla ilmalla voi kuulemma nähdä jopa Puijon tornin siintävän kaukana horisontissa. 



Sylvin kesäretkeilykauden kruunasi viikon patikointireissu Kuusamoon. Viikon aikana käveltiin yhteensä sata kilometriä: jyrkkiä rinteitä, riippusiltoja, pitkospuita, kosken rantaa, vaaran lakea. Pieni karhunkierros Oulangan kansallispuistossa on lähes pakollinen kohde Kuusamon kävijälle. Hienoimmat maisemat avautuivat kuitenkin Posion puolella Ison Riisitunturin huipulta. Pilviselläkin säällä näki kauas yli Kitkajärvien ja metsien. Ei ihme, että Riisin Rietas -reitti on valittu Vuoden 2010 retkikohteeksi. 







Retkeily on mukavaa, ja hyvä sää ja maukkaat eväät kruunaavat retkipäivän. Lisää retkikohteita löytyy mm. näistä kirjoista: