Lukukoira Sylvin opissa

8-vuotias Sofia Koistinen on käynyt lukemassa lukukoira Sylville useita kertoja pääkirjastolla.  Sofia tapasi lukukoiran myös Riistaveden Vaarunvartijat –lippukunnan partiolaisillassa, jossa Sylvi kävi syksyllä vierailemassa. Tuolloin Sylville luki kirjoja Sofian lisäksi neljä muutakin sudenpentutyttöä.

Sofia kertoi lukukoirakokemuksistaan näin: Koiralle lukeminen on  mukavaa, ihan tavallista eikä sitä tarvitse jännittää. Sylvi sopii hyvin lukukoiraksi, koska se on söpö, rauhallinen ja ystävällinen. Samasta syystä Sofian mielestä marsutkin sopisivat lukueläimiksi. Hän uskoo, että myös Sylvi tykkää lukuhetkistä ja ajattelee varmaan innostuneena: ”Jee! Minulle luetaan!”.

Lukukoiralle lukeminen on Sofian mielestä sekä kivaa että hyödyllistä; hän toteaakin, että oppi paremmin lukemaan Sylvin tuella. Nykyään lukeminen sujuu hyvin myös omin päin, viimeksi Sofia on lukenut Siilit eivät pidä korkeista paikoista –kirjan.

Minna-äiti muistaa tyttärensä kertoneen, että Sofian takelleltua hankalissa sanoissa Sylvi oli painanut kuononsa kiinni tekstiin ja yrittänyt lukijan apuna pähkäillä, mitä tuossa vaikealukuisessa kohdassa mahdetaan sanoa.  Sofian äiti kiteyttää, että lukukoiralle lukiessa lapsi motivoituu ja saa myönteisiä lukukokemuksia: ”Lukukoira tykkää kuunnella, kun minä luen. Minä saan lukea lukukoiralle.”

Lukukoira Sylvin ajanvaraukset pääkirjaston lastenosastolta puh  044 718 2321.

Kuvat: Suvi Pitkänen

Nappivalinta: Naisten palloilukurssi

Kansalaisopiston kurssiesitteen selailu herättää minussa aina innostumista. Tuota tekisi mieli kokeilla. Olisikohan minusta tuohon? Tällaistakinko täällä voi harrastaa? Monenlaisia juttuja on tullutkin vuosien varrella kokeiltua. Tänä vuonna kurssirajaus oli harvinaisen selvä. Kun on kökkinyt kotiäitinä vuodenajasta toiseen suunnitellen (ja nimenomaan vain suunnitellen) minkälaista liikuntaa jaksaisi vähillä yöunilla harrastaa, kotiväki (tai omatunto)ei antanut armoa: tänä syksynä viimein alkaa liikuntaharrastus. 

Realiteetit olivat selvät. Aikaa olisi irrotettavissa kerran viikossa miehen työpäivän päättymisen ja lasten nukuttamisen välissä. Mikä tahansa liikunta tekisi tälle ruholle hyvää, mutta mitä enemmän hiki, sen parempi. Mieluummin jotakin, jossa ei voi ryhmän edessä ihan lusmuilla. Ja sitten vielä minulle henkilökohtaisesti tärkein: mitä lähempänä, sen todennäköisemmin tulee lähdettyä. Ja nappiosumahan sieltä sitten löytyi: Naisten palloilukurssi Aurinkorinteen koululla tiistaisin klo 17.30-19.00. Kivenheiton päässä meiltä - sinnehän vaikka juoksee lämmitelläkseen! 

Palloilu ei missään nimessä ole meikäläiselle mikään omin juttu. Vauvan kanssa palloa on vieritelty noin niin kuin metrin päässä toisistamme istuskellen ja taaperon kanssa on päästy potkuhommiinkin -etäisyys tosin edelleen sama. Mutta sydämessä on kuitenkin kouluajoista asti kytenyt innostus porukalla pelaamiseen. Ja nyt sitä on sitten syyslukukausi testattu - voin lämpimästi suositella!

Liikunnanopettaja Sari Saarelainen on suunnitellut kurssin, jolla pysyvät mukana minun kaltaiseni innokkaat mutta eivät varsin taidokkaat pelailijat. Samalla kurssi tarjoaa liikunnaniloa myös ketterimmille ja kokeneemmille pallottelijoille. Ryhmässä on se iso etu, että toisilta ja toisten kanssa voi oppia jotakin ihan uutta ja toisilta saa voimaa niinäkin päivinä, kun musta asfaltti tuntuu vetävän kaikki voimat. Pukuhuoneeseen on tullut raahustettua monesti uupuneena, mutta pois lähtiessä askel on ollut mukavan kevyt.

Lajin kuin lajin taitava Sari perehdyttää meitä sulkapallon saloihin.

Palloilulajien kirjo on ollut yllättävän laaja, perinteisten lajien rinnalla on kokeiltu monia ihan uusia tuttavuuksia. Sari on osannut ammattitaitoisesti ohjeistaa lajin kuin lajin ja myös henkilökohtaisia neuvoja on saanut helpottamaan pallon käsittelyä. Ja joka kerralla on tullut se, mitä lähdettiin hakemaan: HIKI. 

Ja opit on pistetty käytäntöön.

Tämänkin kurssin käyneenä (ja paikkani keväälle hyvissä ajoin varmistaneena) summailin, että kansalaisopiston kurssien mielestäni suurimmat edut ovat: 

-Monipuolisuus: Kaikille löytyy varmasti jotakin. Aina voi kokeilla jotakin ihan uutta tai pysyä mukavuusalueella tuttujen ja turvallisten kurssien parissa.

-Matala kynnys: Harvoille kursseille vaaditaan ennakko-osaamista ja mukaan kokeilemaan jotakin itselle ihan uutta voi lähteä rohkeasti.

-Toimipaikkojen runsaus: Harrastamista helpottaa, jos ei tarvitse lähteä kauas kotoa. Kansalaisopisto toimii monissa paikoissa, muun muassa eri kouluilla ympäri toimialuetta.

- Edullisuus: Esimerkiksi kevään palloilukurssin hinta on 56 euroa, johon kuuluu 13 kokoontumista. Näin kertahinnaksi jää nelisen euroa.

Kevään kurssit ja niille ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta:

http://kansalaisopisto.kuopio.fi/fi/kurssihaku+ja+ilmoittautuminen/

Ilmoittautuminen on käynnissä - mitä Sinä haluaisit kokeilla?

Minut löytää keväälläkin tästä salista pallon perässä juoksemasta.